Rakkauspakkaus

Kyllä meillä vaan on hieno poika! En pysty kuin hehkuttamaan, miten ihana rakkauspakkaus Riki on. Muuta asiaa minulla ei edes tähän hätään olekaan. Halusin vaan jakaa, kuinka ylpeä meidän Rikistä olen. Hihnalenkeillä olen taas panostanut täysillä vetämisen lopettamiseen. Pitkiä lenkkejä on ollut (ajallisesti), mutta työ alkaa tuottaa tulosta. Lenkit ovat nykyään mukavia ja pääsääntöisesti rauhallisia, vaikkakin välillä totta kai Riki saa hepuleita ja niiden pysäyttäminen on välillä hyvin vaikeaa. Mutta pihalla oleminenkin on parantunut huomattavasti. Muuton jälkeen kirjoitin, kuinka sisälle tuleminen oli välillä hirveää tappelua. Nyt se sujuu paljon paremmin. Meille onkin muodostunut tietyt rutiinit sisään tulemisen suhteen. Yleensä ulkona tehdään pihahommia tai heitellään/potkitaan palloa. Alkuun Riki tekee pissin ja touhuamisen välillä saatan käskeä Rikin uudestaan pissille, jos ei muuten malta. Palkkana aina leikin jatkaminen. Lopulta ennen sisään tulemista sanon Rikille sisään, jolloin Riki tajuaa viimeisten hetkien tulleen ja painuu pihan perälle tai aidan viereen kakalle. Ja kuinka hienosti toinen kipittää sen jälkeen ovelle odottamaan. Pieniä asioita, mutta olemme siis vihdoin saaneet takaisin yhteisymmärryksen Rikin ja minun välille. 

Kuva on eiliseltä lenkiltä. Ei ollut reitti kovin kummoinen, pituutta nimeksikään. Sinänsä näytti mukavalta juoksutuspaikalta esimerkiksi liinan kanssa. Rakkauspakkaus <3 On vaan niin ihana.

Uusia tuulia

Jätän parhaat uutiset viimeiseksi, kun en kuitenkaan enää mistään muusta malttaisi kertoa. Mutta siis saimme vihdoinkin keittiöremontinkin tehtyä. Ainoastaan valolistat enää puuttuu, mutta olen tyhjentänyt viimeisetkin muuttolaatikot, kun sai vihdoinkin uudet kaapistot, joihin jopa viitsi astiat ym laitella. 

Miehen veli tuli auttamaan keittiöremontissa viikonlopun ajaksi ja toi taas ranskiksensa mukana. Tällä kertaa koirien tapaaminen sujui jo paljon paremmin eikä meidän tarvinnut koko ajan olla vahtimassa niiden liikkeitä. Juoksentelivat pitkin taloa peräkkäin ja makoilivat vierekkäin. Pari rähinää viikonlopun aikana tuli. Toisen aikana en ollut paikalla, koska olin isäni luona käymässä isänpäivänä. Ensimmäisessä olin paikalla. Vein Rikin pihalle ja potkin isoa palloa Rikille. Miehen veli ei tajunnut meidän olevan pihalla, kun tuli ranskiksensa kanssa. Laski koiransa irti (Riki oli liinassa), joka sitten hyökkäsikin suoraan Rikin kimppuun. Tönin ja potkin ranskista pois ja huusin miehen veljen ottamaan koiransa kiinni. Laittoikin sitten hihnaan. 

Työnjohtaja

Riki oli totta kai rempassa mukana. Välillä piti jopa töniä pois edestä, kun niin mielellään katseli muiden tekemisiä.

Kävimme tupareissa perjantaina. Riki oli otettava mukaan, koska olimme yön poissa kotoa. Rikiä ei mukana oleminen haitannut tietenkään yhtään. Rakasti vain ihmisten seuraa ja uusia tuttavuuksia ja paljon silittelyjä. Pelasimme trivial pursuitia ja Riki oli totta kai yksi joukkueen jäsen. :)

Rikin on aina pakko ahtautua pienimpäänkin nurkkaan, kunhan vain saa olla mahdollisimman lähellä ihmisiä. 

Uusia lenkkireittejäkin on löytynyt. Ennen metsäiset reitit olivat ihan kivenheiton päässä, nyt on hieman joutunut etsiskelemään. Mutta pari paikkaa on, toiseen joutuu kävelemään kilometrin verran ja kyseessä on pieni metsäalue. Toisessa en itse vielä ole käynyt, mutta mies siitä kertoi. Tänään ajattelin käydä itse vilkaisemassa. 

Mutta sitten se kaikista paras uutinen. Riki saa pikkusiskon! Varasimme pienen tyttömalamuutin ja jouluna alkaa luovutus. Heti Rikin meille tultua tiesimme, että jonain päivänä Riki saa kaverin. Ja olen myös Rikille vetokaveria kaipaillut. Ja nyt, kun meillä tätä tilaakin on enemmän ja oma pihakin, päätimme että on aika. Ja kuinkas sattuikaan oli eräässä kennelissä syntynyt pari viikkoa takaperin pentuja, joista saimme varattua pennun. Nyt vain toivotaan, että aika menisi nopeasti ja pääsemme pentua hakemaan kotiin. 

Talvi tuli meillekin

Yli viikon sai lukea joka paikasta, kuinka talvi tuli! Kaikkialla oli tullut jo lunta ennen tätä viikkoa, paitsi meillä. Mutta keskiviikkona vihdoinkin myös meillä saatiin valkea maa (muutakin kuin kuuraa)! Mies tuli ennen töihin lähtöään kertomaan, että nyt on lunta. Itse makasin vielä peiton alla ja kaikki, mitä halusin tietää oli, että miten paljon. Herättyäni painelin pihalle Rikin kanssa ja itselläni jäi aamutoimet hyvin nopeiksi ja aamupalakin syömättä, kun piti töihinkin ehtiä. Mutta oli mukava puuhata ulkona. Pari viikkoa on ollut viileämpää ja maa kuurassa. Rikissä on tullut huomattua muutosta käyttäytymisessä. Tai ei suoranaisesti käyttäytymisessä, mutta innokkuutta on tullut liikkeisiin entistä enemmän. :) En tiedä ymmärtääkö kukaan, mitä tarkoitan.

Kuvissa harmittaa tarkennus. Tai voisi kysyä, että ai mikä tarkennus....

Iltapäivällä Riki pääsi mukaan lumitöiden tekoon. Viime talven kolahdus lumentyöntimen kanssa taisi olla edelleen mielessä, kun löytyi jopa kunnioitusta kolaa ja lumentyönnintä kohtaan. 

Mutta lumesta ei saatu pitkään nauttia. Vettä sataa ja tällekin päivälle koko päiväksi luvattu vesisadetta. Mutta tällaiset päivät ovat hyviä pienen pintaremontin tekemiseen. Eilen aloitimme maalausurakan ja toinen vessa sai uutta ilmettä. Tänään tiedossa olisi Ikean reissu ja huomenna pitäisi jatkaa maalausurakkaa. Riki on uteliaana aina katselemassa, mitä tehdään. Senkkiäkin kasatessa joko vieressä makoili tai eteen ja syliin änkesi. Hyvin seurallinen poika ja mitään ei saisi ilman Rikiä tehdä. :)