maanantai 5. marraskuuta 2018

Missä mennään agilityssä?

Agilityssä meillä oli alkusyksystä kamala vaihe, kun Taiga oli todella tuulella käyvä, eikä tiennyt mitä tapahtuu milloinkin treeneissä. Adan kanssa ei päästy treenailemaan, kun toipui anaalirauhasen tulehduksesta, joka vain jatkui ja jatkui. Lopulta pääsimme taas vauhtiin! Taigan kanssa olemme tehneet lyhyttä suoritusta paljolla palkalla. Kepit ovat tuottaneet ongelmaa, mutta sain kouluttajalta palautetta, että vaadin Taigalta jo kolmosluokan juttuja, kun vaadin aloittamaan itsenäisesti tai etenen itse liian nopeasti. Pitääkin siis itse opetella omaa ajoitusta, jolla voin helpottaa Taigan osaamista. Viimeksi lauantaina huomasin, että virhe on myös itse hidastella kepeillä vaan minun pitää vain juosta ja edetä, jolloin Taiga ei ehdi nenäänsä liikaa maahan laittamaan.

Nenä onkin Taigan kanssa ollut suuri ongelma, johon viime viikolla ratkaisuksi saimme lihapullat. Tai ainakin alku ratkaisulle. Kouluttajalle annan ns. kakkosnamit, jota käytämme etupalkkana ja itsellä on ne parhaat palkat, jolla saan Taigan kiinnostumaan minusta ja pitämään kontaktin minussa. 


Juoksupuomin kanssa olemme päässeet siihen pisteeseen, että suoraan meneminen on todella hieno! Taiga tekee jopa neljän tassun osumia kontaktialueelle. Olemme siirtyneet treenailemaan Sennin Huotarin ohjeistuksella kääntymisiä. Kerran toki vasta. Teimme vain alasmenoa nousten pöydältä puomin lappeelle ja siitä lähetin hitaassa vauhdissa Taigan etupalkalle tavoitteena Taigan osua kontaktialueella olevalle matolle. Kouluttaja laittoi hypyn siivekkeen kontaktialueen viereen, jotta Taiga ei oikoisi vaan oppisi hakeutumaan ensin matolle. Taiga tajusi tämän yllättävän nopeasti, mutta pienellä etenemällä kuitenkin mennään kerrallaan. Kotiläksyksi saimme treenata mattoa käännösten kanssa kotona. Tunnustan kyllä, että emme ole ehtineet/muistaneet ja arki-illat on jo töiden jälkeen niin pimeät, että en edes yritä pihalla treenata. 


Adan kanssa olemme päässeet kunnolla vauhtiin treeneissä. Adalla on aivan loistava energia! Olemme treenanneet itsenäisempiä keppejä ja sanallisia käskyjä takaakiertojen ja suorien hyppyjen erottelua varten. Juoksukontakti Adalla on myös varmentunut ja saamme Adankin kanssa jo todella hienoja suoraan jatkuvaa puomia aikaiseksi. Adan irtoaminen on muutenkin tällä hetkellä todella hyvää ja este-erotteluissa olen todella yllättynyt, ettei Ada olekaan niin putkihakuinen kuin aina epäilen. Ensi viikonloppuna olemme Adan kanssa menossa Tuulia Liuhdon koulutukseen! Olimme hänen koulutettavanaan myös vuosi sitten ja saimme treeniohjeeksi tehdä matalia hyppyjä, jotta Ada saa varmuutta etenemiseen (check!) ja takaakiertoja vahvistaa (check!). Mielenkiinnolla odotan, mitä neuvoja tällä kertaa saadaan!


Viime lauantaina kävimme isommalla porukalla ison kentän treeneissä omalla hallilla. Treenattiin kisanomaisia suorituksia. Ensimmäisenä tehtiin agilityrata, jota ei tietenkään videolle otettu, kun teimme todella hienon puomin! Tietenkään en itse sitä nähnyt loppuun saakka, koska yritin ehtiä persjättöön puomin jälkeen, mutta treenikaverit sanoivat puomin olleen hyvä ja minulla tuli oikeasti kiire ehtiä persjättöön! Agilityradalla Taiga palkattiin keppien jälkeen ja toisen kerran otettiin kepit ja jatkettiin rataa. Hieman meinasi nenä viedä, mutta saimme lopulta hyvän suorituksen tehtyä. Hyppyradalla huijasimme Taigaa ja treenikaveri seisoi kepeillä kuin palkkaamassa, mutta jatkoimmekin rataa. Ensimmäisellä yrityksellä itse hidastin liikaa vauhtia ja Taigakin hidasti. Toisella yrityksellä ymmärsin jatkaa vauhdilla matkaa, joten Taigakin teki kepit loppuun saakka hyvällä vauhdilla.