Syksyn treenikauden avaus

Jee! Lämpötilat alkaa olla illalla kymmenen aikaan 12-13 astetta, joten eilen lähdin Adan kanssa vetolenkille ja tänään Aslakin. Mahtavaa!!

Adan kanssa saattoi tulla heti alkuun liian pitkä aloitus (5 km), mutta Ada jaksoi kuitenkin loppuun asti. Mutta olisi varmaan pitänyt kuitenkin hieman lyhyemmällä aloittaa. Adasta ei sen kummempaa uutta ole. Pitkä aika edellisesti vetolenkistä on, mutta Ada muistaa kuitenkin kaiken. Hieman muutin meidän normaali reittiä. Ada alkuun yritti lähteä siihen suuntaan, mihin yleensä mennään, mutta käskystä jatkoi oikeaan suuntaan. Välillä kävelimme, etenkin ylämäet, jotta Ada jaksaisi loppuun asti juosta. 

Adan enimmäisnopeus oli 22,28 km/h, keskinopeus 7,94 km/h.

Tänään meinasin Aslakin kanssa tehdä ihan eri reitin kuin mitä loppujen lopuksi tehtiin. En uskaltanut lähteä ensimmäiselle reitille, kun siellä olisi ollut todennäköisesti enemmän liikennettä kuin tekemällämme reitillä. Ja koska en tiennyt, miten Aslak käyttäytyy vetäessään, joten epävarmana lähdin mieluummin rauhallisemmalle reitille. 

Aslak oli päivän aktiviteettien jälkeen todella rauhallinen ja väsyneen oloinen. Ehdin jo miettiä, että lenkistä ei tule yhtään mitään. Ja rauhallisuus jatkui valjaita laittaessa ja pyörälle siirtyessä ja vielä pihakujallekin siirtyessä. Mieskin sivusta seuraili ja epäili, että Aslak ei välttämättä lähde vetämään. Kuitenkin käskyn saatuaan poikahan lähti! Ja yllätyin todella positiivisesti, miten hyvin Aslak osaa käskyt, vaikka olimme periaatteessa ensimmäistä kertaa vetämässä yhdessä. Kujan päässä tulee kaksi 90 asteen mutkaa ja ennen ensimmäistä totesin Aslakille, että rauhassa. Ja Aslakhan hiljenti vauhtia! Kun päästiin taas suoralle, Aslak veto käskyllä lisäski vauhtia! Ja suunnat ja seis -käskyt olivat todella hyvin Aslakilla hallinnassa. Koko matkan Aslak eteni tasaista vauhtia, eikä vauhti ollut mitenkään hitaimmasta päästä. 

Matka ei ollut kuin 2,39 km (kevyt aloitus, kun Aslak alkukesästäkin oli huonokuntoinen verrattuna Adaan). Enimmäisnopeus oli 19,51 km/h eli pienempi kuin Adalla, mutta keskinopeus oli 10,4 km/h!! Eli huomattavasti (minun mielestä) Adaa nopeampi. Ada onkin yleensä alkuun todella vauhdikas, eikä osaa vielä itse tasoittaa vauhtiaan sellaiseksi, että jaksaisi pidempiä matkoja juosta. Aslak taas juoksi koko matkan tasaista vauhtia. 

Odotan innolla talvea, jotta pääsen kokeilemaan Adaa ja Aslakia samaan valjakkoon! Pyörä ei ehkä ole se turvallisin vaihtoehto kokeilla ensimmäistä kertaa näitä kahta yhdessä... Meillä on tavoitteena treenata koirat siihen kuntoon, että päästään ajamaan ihan oikeasti pitkiä matkoja. Tarkoituksena olisikin joku kaunis talvipäivä ajaa valjakolla äitini luokse ja suunniteltu reitti olisi matkaltaan varmaan ainakin 20 km. Takaisin saa kyllä mies meidät tuoda... Mutta Aslakin myötä tunnen saaneeni aivan uutta intoa ja varmuutta valjakkourheilua kohtaan! 

Ada ja Aslak

Ada ja Aslak eivät ole saaneet pitkään aikaan pihalla juoksennella, kun ensin Aslakin antura oli rikki. Sitten varottiin, kun näyttely oli tulossa ja lopulta Adalla alkoi kaksi viikkoa sitten juoksut. Eli nyt sitten ihan oikeasti pidetään Ada ja Aslak erossa toisistaan. Viime viikolla Ada kävi Aslakin kimppuun, kun Aslakin nenä meni turhan lähelle Adan takamusta. 

Mutta juuri ennen Adan juoksujen alkua varovasti annettiin sisällä Adan ja Aslakin taas tehdä hieman tuttavuutta keskenään.

Ada tahtoo lelun itselleen. 

"Eikö se ihan oikeesti ota tassuaan pois..."

Sitten maataan lelun päällä.

Ja lopulta Aslak antaa periksi. 

Jopa näin lähellä toisiaan voi maata välillä!

Mutta liika on liikaa...

Adan tyylinäytteet

Jalkaa polkee "heitä jo!"

Ja sitten mennään!

SAWO SHOW 2014

Meidän osalta Sawo show on nyt ohi. Kolmannen päivän saavat viettää ilman meitä. Kaksi päivää riitti meille ihan hyvin. Eilen oli Aslakin näyttelyelämän avaus. Aslak on hieman helpompi tapaus näyttelypaikalle mennessä kuin Ada. Kyllähän intoa riitti Aslakillakin, mutta ihan samalla tavalla ei vetänyt ja uikuttanut kuin Ada. 

Kehää odotellessa Aslak sai rauhoittua häkissä, kuten Adakin aina tekee. Välillä otin Aslakin sieltä pois, jotta sai totutella paremmin ohikulkeviin ihmisiin ja koiriin sekä harjoiteltiin seisomista ja juoksemista. Kehään mennessä totta kai toiset urokset kiinnostivat ärhentelymielessä. Junioriuroksia oli neljä ja tietenkin Aslak juoksi viimeisenä! Ja silloin ärsytti toisten edellä juokseminen, mutta muuten sain rauhoitettua nameilla. Ja hienosti Aslak esiintyi. Sain tietää 20 minuuttia ennen kehää, että voin itsekin halutessani näyttää Aslakin hampaat. Ja niin teinkin. Hieman Aslak rupesi vääntyilemään, mutta tuomari piti hieman päästä kiinni ja jopa nosti hieman huulta, jotta näki takahampaat paremmin. Eikä muuten yhtään Aslak murissut!

Lopputulos kuitenkin eilen JUN H. Tuomarina Kirschbichler Heidi:

"Small dog, 14 mths, missing typical strength in bones and body, correct bite, well set eyes, nice topline, out of coat, in movement short steps in the back, missing typical drive."

Tänään, eli Sawo shown toinen päivä, meni hieman eri tavalla. Todella pitkään jouduttiin odottamaan. Paikalla oltiin 12.30 ja kehä alkoi vasta joskus kahden jälkeen. Kolmelta malamuutit oli ohi ja päästiin kotiin lähtemään. Aslak oli koko ajan häkissä. Unohdimme häkkituulettimen kotiin, mutta onneksi sieltä löytyi sellaisia, joten saatiin hieman viilennystä Aslakille. Tuulettimen lämpöasteikko näytti yli 37 astetta auringossa... Varjossa välillä tippui 23 asteeseen.

Mutta Aslak oli kehässä taas showmies! Toiset eivät oikein jaksaneet edes seisoa, mutta meidän poika niin hienosti seisoi häntä selän päällä! Oli kuulema kehän laidalla todettu, että kyllä jaksaa seisoa hienosti! Ja tänään saatiin positiivisena yllätyksenä luokkavoitto!! Kolme junnua oli ja Aslak huonoimmassa turkissa. Ei todellakaan sellaista odotettu! EH oli kyllä tavoitteena ja aateltiin, että ei se eilistä huonommin voi mennä. Ja sitten tuli luokkavoitto! Ja hampaat näytin taas itse. Taas hieman rimpuili, mutta tällä kertaa tuomari ei auttanut yhtään. Kysyi vain, että onko hampaat ainoa ongelma, voiko hän koskea koiraan. Totesin vain, että voi koskea, hampaat ovat ongelma näissä tilanteissa. Aslak ehti aloittaa hieman murisemaan, kun tuomari kaulalle käden laittoi, mutta laitoin äkkiä namit Aslakin nenän eteen ja murina loppui siihen!

Lopputulos siis EH JUK1. Tuomarina Dick Rutten:

Very good type, a bit short in body, excellent head, correct ears, excellent scissors bite, nice topline, needs more angulations in rear; acceptable in front, correct bone. Movement: needs more drive from behind; because of that: VG.

Nyt odotellaan viileämpiä kelejä, jotta saadaan koirat liikkumaan enemmän ja kokeillaan saada Aslakille sitä draivia lisää Jyväskylää varten. ;)