Jee! Lämpötilat alkaa olla illalla kymmenen aikaan 12-13 astetta, joten eilen lähdin Adan kanssa vetolenkille ja tänään Aslakin. Mahtavaa!!
Adan kanssa saattoi tulla heti alkuun liian pitkä aloitus (5 km), mutta Ada jaksoi kuitenkin loppuun asti. Mutta olisi varmaan pitänyt kuitenkin hieman lyhyemmällä aloittaa. Adasta ei sen kummempaa uutta ole. Pitkä aika edellisesti vetolenkistä on, mutta Ada muistaa kuitenkin kaiken. Hieman muutin meidän normaali reittiä. Ada alkuun yritti lähteä siihen suuntaan, mihin yleensä mennään, mutta käskystä jatkoi oikeaan suuntaan. Välillä kävelimme, etenkin ylämäet, jotta Ada jaksaisi loppuun asti juosta.
Adan enimmäisnopeus oli 22,28 km/h, keskinopeus 7,94 km/h.
Tänään meinasin Aslakin kanssa tehdä ihan eri reitin kuin mitä loppujen lopuksi tehtiin. En uskaltanut lähteä ensimmäiselle reitille, kun siellä olisi ollut todennäköisesti enemmän liikennettä kuin tekemällämme reitillä. Ja koska en tiennyt, miten Aslak käyttäytyy vetäessään, joten epävarmana lähdin mieluummin rauhallisemmalle reitille.
Aslak oli päivän aktiviteettien jälkeen todella rauhallinen ja väsyneen oloinen. Ehdin jo miettiä, että lenkistä ei tule yhtään mitään. Ja rauhallisuus jatkui valjaita laittaessa ja pyörälle siirtyessä ja vielä pihakujallekin siirtyessä. Mieskin sivusta seuraili ja epäili, että Aslak ei välttämättä lähde vetämään. Kuitenkin käskyn saatuaan poikahan lähti! Ja yllätyin todella positiivisesti, miten hyvin Aslak osaa käskyt, vaikka olimme periaatteessa ensimmäistä kertaa vetämässä yhdessä. Kujan päässä tulee kaksi 90 asteen mutkaa ja ennen ensimmäistä totesin Aslakille, että rauhassa. Ja Aslakhan hiljenti vauhtia! Kun päästiin taas suoralle, Aslak veto käskyllä lisäski vauhtia! Ja suunnat ja seis -käskyt olivat todella hyvin Aslakilla hallinnassa. Koko matkan Aslak eteni tasaista vauhtia, eikä vauhti ollut mitenkään hitaimmasta päästä.
Matka ei ollut kuin 2,39 km (kevyt aloitus, kun Aslak alkukesästäkin oli huonokuntoinen verrattuna Adaan). Enimmäisnopeus oli 19,51 km/h eli pienempi kuin Adalla, mutta keskinopeus oli 10,4 km/h!! Eli huomattavasti (minun mielestä) Adaa nopeampi. Ada onkin yleensä alkuun todella vauhdikas, eikä osaa vielä itse tasoittaa vauhtiaan sellaiseksi, että jaksaisi pidempiä matkoja juosta. Aslak taas juoksi koko matkan tasaista vauhtia.
Odotan innolla talvea, jotta pääsen kokeilemaan Adaa ja Aslakia samaan valjakkoon! Pyörä ei ehkä ole se turvallisin vaihtoehto kokeilla ensimmäistä kertaa näitä kahta yhdessä... Meillä on tavoitteena treenata koirat siihen kuntoon, että päästään ajamaan ihan oikeasti pitkiä matkoja. Tarkoituksena olisikin joku kaunis talvipäivä ajaa valjakolla äitini luokse ja suunniteltu reitti olisi matkaltaan varmaan ainakin 20 km. Takaisin saa kyllä mies meidät tuoda... Mutta Aslakin myötä tunnen saaneeni aivan uutta intoa ja varmuutta valjakkourheilua kohtaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti