Rally-tokon alkeiskurssi osa 5

Tänään palattiin taas vaihteeksi rally-tokon maailmaan Rikin kanssa. Alkuun Rikillä oli taas vaihteeksi paljon asiaa. Hötkyilyä oli vähemmän, mutta muuten sitten yrittikin parhaansa mukaan huomiota saada. 

Kouluttaja oli taas radan tehnyt, jossa oli yksi uusi liike (koira istumaan sivulle, seisomaan ja ohjaaja kiertää paikallaan seisovan koiran). Lisäksi oli hyppyeste ja pari rastitehtävää.

Rata meni muuten ihan hyvin, mutta uudessa liikkeessä oli meillekin ihan oikeasti uusia asioita. Kyllähän Riki osaa seisoa käskystä, kun esimerkiksi koiraa kuivaan ennen sisään tulemista (ensin koira istuu, antaa etutassut, jotka kuivaan ja sen jälkeen käsken koiran seisomaan ja kuivaan takajalat). Mutta sivulla seisomista emme olekaan harjoitelleet. Ja siihen vielä lisäksi se, että pitäisi paikallaan pysyä, kun minä kierrän Rikin. Huh huh. Alkuun koko jutusta ei tullut yhtään mitään. Ei millään Riki meinannut ensin ymmärtää sitä, että seisotaan sivulla saatika sitä, että pitää odottaa minun kiertävän hänet. Kokeiltiinkin ensin ihan vain sivulla seisomista ja siitä palkkasin. Muutaman onnistumisen jälkeen kokeilin Rikin kiertämistä. Muutama onnistuminen saatiin, mutta silloinkin piti tarkkaan pitää nakkia Rikin kuonon edessä ja sitenkin saattoi takapuoltaan ruveta kääntämään.

Hyppyesteeseen emme sinänsä Rikin kanssa perehtyneet. Muutaman kerran kokeiltiin, mutta sitten annettiin olla. 

Rastitehtävät oli tulppaani ja valkovuokko(?). Valkovuokkoa emme Rikin kanssa edes treeneissä harjoitelleet. Tulppaani onnistui nakin kanssa heti. Pitäisi kuitenkin miettiä sopiva käsky liikkeeseen, jotta Riki yhdistäisi sen muuhunkin kuin herkkuun. 

Lisäksi kokeiltiin peruuttamista. Ensin siten, että koira on sivulla ja peruuttaa yhdessä ohjaajan kanssa muutaman askeleen (koira ei istu missään vaiheessa) ja sitten siten, että koira seisoo ohjaajan edessä ja tarkoituksena olisi, että koira ottaa yksinään taaksepäin kolme "askelta" oman mittansa verran. No eihän me olla edes peruuttamista oikeastaan harjoitelleet. Rikin kanssa haasteena olikin, että Riki pysyisi suorana ja peruuttaisi suoraan. Alkuun sivulla ollessaa käänsi takapuolensa heti minun taakseni. Lähdettiin taas pienestä liikkeelle ja heti ihan pienenkin taaksepäin askeleen jälkeen (suoraan otetun) palkkasin. Ja edelleen saatiin muutama hieno onnistuminen kovan treenin jälkeen. 

Kouluttaja kehotti kokeilemaan koiran itsenäistä peruuttamista (omia nimityksiä), vaikka epäilyttikin kovasti. Eihän siitäkään siis meinannut ensin mitään tulla. Eteen tuli, rupesi hyppimään ja kääntyili taas miten sattuu. Otettiin taas askel kerrallaan. Opeteltiin ensin, että Riki tulee istumaan eteen ja seisomaan käskin ja palkkasin, kun malttoi hetken seisoa suorana edessä. Lopulta siirryttiin kokeilemaan peruuttamista ja heti pienestäkin taaksepäin otetusta askeleesta palkkasin. Siinä ei kovin paljoa edistytty, mutta pienin askelin. 

Hirmuisesti tuli siis tänään kaikkea uutta meille. Keskiviikkona on kurssin viimeinen osa. Sitten jäädään omillemme treenailujen kanssa. 

Rally-tokon alkeiskurssi osa 3 ja 4

Tämän viikon rally-tokoista onkin unohtunut kertoa. Ja en kyllä enää edes yksityiskohtia hirveästi muista. :D Lempinimet lisääntyy ja tällä hetkellä Riki on Mallu. Ja Malluhan on hieno poika.

Joka kerta on joku koira, jonka kanssa Rikillä ei kemiat kohtaa ja pysytään siitä sitten erossa. Alkuun Riki aina hötkyilee. Hirveällä kiireellä haluaisi kaikkia tervehtiä. Ensimmäinen kierros radalla menee yleensä miten sattuu. Toisella kierroksella keskittyy nakkien saamiseenkin paremmin. Rata mennään ns imuttamalla ja nakin saa vasta radan lopuksi.

Olen huomannut, että käskysanoihin olen lisännyt huomaamatta käsimerkkejä. Esimerkiksi spiraalissa vasemmalle liikautan sormeani pienellä liikkeellä vasemmalle aina sanoessani vasen kääntyessämme. Kokeilimme spiraalia myös juosten ja se menikin yllättävän hyvin. Radalla oli pujottelu juosten, jossa oli spiraalia hankalampi olla kaatamatta tolppia.

Liike, jossa koira otetaan eteen ja otetaan askeleita taaksepäin koira mukana liikkuen Riki kyllä tulee mukana, mutta kääntää itsensä vinoon. Sitä pitäisi treenailla, että asento pysyisi suorana. Muutenkin pitäisi treenata oikeaa asentoa, kun sivulla istuessaankin meinaa kääntyä vinottain. Pyydän korjaamaan ja lopulta istahtaa suoraan sivulle. Toisaalta taas istuu ihan jalan viereen jalkaani vasten nojaten, kun rally-tokossa pitäisi välttää koiran koskemista. Kouluttaja totesi, kun minulla meinaa hihna kiristyä, että laske käsi rennommaksi alas, kun Mallulla on muutenkin hyvä kontakti minuun niin turhaan kiristellään hihnaa.

Rikin kanssa touhuilu sujuu niin hienosti loppujen lopuksi, että neljännen kerran jälkeen piti kotona treenailla toisten kanssa ihan muuten vaan. Ihan vain peruskoulutusta. Keskittyminen ei todellakaan ole Rikin luokkaa toisilla, mutta innokkuuden puutteesta ei voi syyttää. :) Hyvä niistä tulee.

Outokumpu RN 18.4.2015

Tänään oli vuorossa Outokummun ryhmänäyttely. Kerrankin matkaa autolta kehälle oli muutama kymmenen metriä. Odotellessa meinasi Aslakilla hermot mennä, mutta nakit toimivat onneksi hyvin.

Aslak juoksi hienosti ja seisoi hienosti. Hieman murisi tuomarille hampaita katsoessa, mutta ei paljoa ja muuten antoi tutkia hienosti. 

Tuomari Mari Lackman:

"23 kk. Erinomaiset mittasuhteet ja tyyppi. Päässä oikea profiili, mutta saisi olla järeämpikin. Erinomainen tiivis runko. Normaalit etukulmaukset. Takakulm. voisi olla voimakkaammat. Hyvä raajaluuston vahvuus. Kaunis hännän kaari. Turkki ei parhaimmillaan, laatu ok. Liikkuu tasapainoisesti mutta taka-askeleeseen toivoisin hieman työntövoimaa. Hyvä luonne."

Ja niinhän hienosti se meni, että Aslak oli ERI SA PU1 SERT VSP!!!! Ensimmäinen SERT napsahti!! Ja antoi ehkä hieman ohimennen todeten, että annetaan se SA:kin ja sitten tajusivat, että viimeinen uros oli ja ainoa ERI SA että oliko muuten monesko SERT. No eka!! :)

Ada liikkui ensimmäisellä kierroksella hyvin, mutta toisella kertaa ei enää niin hyvin. Ja hampaiden katsominen oli mitä oli ja totta kai piti ihan alas istahtaa. Mutta seisoi kyllä hyvin. 

Edelleen siis Mari Lackman:

"2 v. Erittäin kookas kaksi vuotias, joka antaa tänään hyvän korkearaajaisen vaikutelman. Kuono-osasta hieman pitkä. Ilme oikea. Hyvät korvat. Hyvä raajojen pituus, mutta eturinta saisi olla voimakkaampi. Vahvat, hyväasentoiset raajat ja niukat tasap. kulm. Hyvä karva ja häntä. Liikkuu kevyesti ja sporttisesti. Esitetään erinomaisessa fyysisessä kunnossa."

EH AVK2

Eli ei vieläkään viimeistä SERTiä, mutta todella tyytyväinen olen arvosteluun.

Tuomari vielä totesi, että on todellakin  ERITTÄIN HYVÄ, eikä erittäin huono. Tarvitsisi vain rodunomaista voimaa enemmän. Että ei taida pyöräkoirana toimia. :) Totesin, että enemmän onkin johtokoiratyyppiä. Tykkäsi todella paljon Adasta, mutta kuitenkin rotumääritelmään verraten voimaa tarvitsee lisää. Ja tuomari mittasi Adan, n. 61 cm. 

Aslakista tuomari sanoi, että takajalkoihin voimaa lisää niin on passeli. 

Hienolta pojalta hieno suoritus, vaikka osaakin hieman hermoheikko olla välillä. ;)

Rally-tokon alkeiskurssi osa 2

Eilen oli kurssin toinen päivä. Tällä kertaa olin varautunut nakkipaketilla. Alkuun Rikillä oli taas pientä hötkyilyä ja hirveä kiire toisten luokse. Käytiin pieni pissatus tekemässä ja palattiin harjoituskentälle. 

Ryhmä oli siis nyt jakautunut kahteen, eivätkä kaikki olleet paikalla (seitsemän koirakkoa). Alkuun käytiin taas läpi, mitä liikkeitä harjoitellaan. Oli pieni rata ja sitten muutama rastitehtävä, joita pystyi itsekseen harjoittelemaan. Rataa menimme alkuun muutaman kerran. Sain pidettyä Rikin kontaktin melko hyvin nakkien avulla ja toisella kerralla mentiin jo hihna löysällä. Radalla hankalinta oli käännökset vasemmalle ja spiraali vasemmalle, jossa Rikin iso koko piti hahmottaa hieman tarkemmin. Kaadettiin me yksi tötterökin...

Rastitehtävät olivat kaksi samaa maanantailta ja yksi avoimen luokan liike (pyörähdys). Rikin kanssa nämä ensimmäiset (koira istuu ja ohjaaja kiertää koiran, koira maahan ja ohjaaja kiertää koiran) onnistuu melko hyvin. Tiukasti pitää käskeä odottamaan, kun mielellään kääntyisi seuraamaan minua. Maassa oleminen on vaikeampaa kuin istuallaan odottaminen. 

Avoimen luokan liikkeen ajattelin olevan helppo, kun osaahan Riki pyörähtää! Niin, oikealle! Mutta kun liikkeessä piti tehdä pyörähdys vasemmalle! Harjoiteltiin pyörähdyksen tekemistä siten, että pidin nakkia suoraan Rikin nenän edessä ja isolla käden liikkeellä näytin, että pyörähdä. Kouluttajakin totesi, että joillekin koirille vasemmalle kääntyminen on vaikeampaa ja koiran kylkien venyttäminen voi auttaa vasemmalle kääntyvien liikkeiden tekemisessä. Saatiin kuitenkin Rikille onnistumiset liikkeessä ja kouluttajakin kehui, miten hienosti mammutti sen liikeen teki. Muutaman harjoituksen jälkeen Riki jo melkein joka kerta onnistui kyseisessä liikkeessä. 

Lopuksi vielä jatkoimme radalla. Keskustelin kouluttajan kanssa koiran tahattomasta koskettamisesta pyörähdyksissä (esim. 360 astetta vasemmalle) ja käytiin läpi tekniikoita, joilla onnistuisi. Olen itse kokenut vaikeaksi pitää hihnaa oikeassa kädessä (etenkin ekalla kerralla, kun Riki oli niin innoissaan joka asiasta), mutta kehoittivat kokeilemaan hihnan pitämistä oikeassa kädessä ja namia vasemmassa. Kokeiltiinkin mennä rata muutaman kerran siten ja se itse asiassa epäilyistäni huolimatta onnistui! Osa jo lopetteli siltä päivältä ja mekin muutaman onnistuneen kierroksen jälkeen lähdettiin lopulta kotia kohti. 

Mutta kyllä meillä on hieno mammutti. <3 

Lappeenranta kv 5.4.2015

Kävimme Adan ja Aslakin kanssa kokeilemassa taas vaihteeksi näyttelyssä. Lähdimme matkaan ilman odotuksia, koska malamuutteja oli ilmoitettu 32. Minua ei jännittänyt yhtään ja tavaratkin aloitin pakkaamaan edellisenä iltana kahdeksan aikoihin. Ihan ilman jännitystä emme kuitenkaan saaneet olla. Ärsytti kantaa miehen kanssa kahdestaan häkit kaukaa autolta hallille ja vielä koirat kuljettaa samalla. Lisäksi Aslak aiheutti hieman lisäjännitystä, mistä ei sen enempää...

Pääsimme kuitenkin halliin ja siellä seuraava ongelma eli pääseminen toiselle puolelle hallia ja saada läheltä kehää paikka häkeille. Lopulta saimme koirat häkkeihin ja mies istui alas todetakseen, että on muuten viimeinen hallinäyttely mihin lähdetään...

Siinä vaiheessa alkoi jännittämään. Oli ahdasta ja piti Aslakin kanssa olla koko ajan tarkkana, kun oli paljon koiria ympärillä. Nakkia piti koko ajan kuonon edessä pitää. Sai Aslak myös ihastusta aikaiseksi, kun eräs tyttö otti kuvia ja paijasi Aslakia.

Kehässä meni itse asiassa hyvin. Aslak keskittyi hyvin ja vaikka viereisessä kehässä vingutettiin lelua ja se olisi kiinnostanut, jatkettiin omaa suoritusta hyvin.

Kuvan ottanut Jarmo Leppänen

Tuomari Marianne Holm:

"Keskivahva, riittävän urosmainen. Hyvät mittasuhteet. Pää saisi vielä voimistua. Erinom. kaula. Riittävä rintakehä. Takaosa voisi olla hivenen voimakkaammin kulmautunut ja käpälät kääntyvät lievästi ulos. Oikea häntä. Liikkuu hieman lyhyin askelin."

EH NUK2

Aslakin suorituksen jälkeen rentouduin. Ada kun on Ada. Ja Ada yllätti täysin. Juoksu sujui loistavasti. Toisaalta taas hampaita ei olisi halunnut näyttää ja istua olisi mieluummin halunnut tuomarin käsittelyssä. Mutta silti arvostelu oli hyvä.

Kuvan ottanut Jarmo Leppänen

Edelleen tuomari Marianne Holm:

"Narttumainen, erinom. mittasuhteet. Hyvä nuoren nartun pää. Erinom. kaula. Olkavarsi saisi olla pidempi ja viistompi, vielä hieman etusuora. Oikeamallinen rintakehä. Oikea häntä. Liikkuu erittäin hyvin."

Jee!

ERI SA AVK2

Ei siis vielä viimeistä SERTiä.

Rally-tokon alkeiskurssi osa 1

Aloitimme eilen Rikin kanssa rally-tokon alkeiskurssin. Ensimmäisellä kerralla kävimme alkuun ilman koiria alokasluokan kylttejä läpi ja miten radalla toimitaan, miten kylttejä lähestytään ja mitä kannattaa huomioida liikkeissä. Olemme Rikin kanssa liikkeitä jo aiemmin harjoitelleet, mutta jouduin toteamaan, että osan liikkeiden tekniikat ovat olleet vääriä.

Toinen osio eilen oli koirien kanssa. Riki kävi melko ylikierroksilla koko ensimmäisen kerran aikana. Toiset koirat ja hajut kiinnostivat enemmän. Ostin sellaisen treenitikun, jota koira nuolee, mutta se ei kiinnostanut pätkääkään Rikiä. Eihän siitä ruokaa saa, vaikka maistuisikin hyvälle... Oli onneksi muita nameja mukana, mutta nekään eivät mitenkään loistavasti toimineet, joten seuraavalle kerralle taidan ottaa nakkeja mukaan.

Mitä enemmän toistoja tehtiin ja mitä enemmän sain pidettyä namia nenän edessä, sen paremmin meni. Joissakin liikkeissä kouluttaja sanoi yleisesti, että koiran peräpäätä kannattaa treenata (esim. 360 astetta vasemmalle) ja yllätyksekseni huomasin, että Riki osaa sen. Hieman malttia Riki kaipaa odottamiseen. Esimerkiksi, kun koira istuu tai makaa ja ohjaaja kiertää koiran, ei meinannut Riki malttaa paikallaan olla. 

Lopuksi kokeiltiin huvin vuoksi yhtä liikettä ylemmistä luokista. Siinä tehdään kahdeksikko ja ohitetaan houkuttelevia tavaroita. Riki ei vaan voinut olla ohittamatta yhtä palloa, mutta sain kuitenkin houkuteltua jatkamaan matkaa.

Lopuksi kokeiltiin vielä Rikin kanssa omillamme seuraamista ennen autoon laittamista. Se onnistuikin jo keskittyneemmin kuin varsinaisessa treenissä. Edelleen siis oli häiriötä.

Mielenkiinnolla seuraavaa kertaa odotellessa. Eilen oli kaksi ryhmää yhdessä, mutta seuraavalla kerralla olemme omissa ryhmissä, joten häiriötäkin on hieman vähemmän. Katsotaan sitten mitä tapahtuu.

Pitkästä aikaa yhdessä

Melkein kahden kuukauden tauon jälkeen vihdoin ja viimein on laskettu kaikki kolme koiraa samaan tilaan. Ja ulkonakin laskettiin juoksentelemaan, vaikkakin pakotin miehen mukaan vahtimaan koiria, ihan vain kaiken varalta... 

Neiti tosikko...

Tilannekuva paras kuva!

Aslak johtaa joukkoa tällä kertaa.

Adalla on leikkitaidot vielä hieman hukassa. Melkein kaksi kuukautta piti kolmikkoa pitää erilaisissa kokoonpanoissa yhdessä, mutta ei kuitenkaan kolmestaan eikä Ada ja Aslak yhdessä. Tilanne on rauhoittunut ja hyvin sujuu kolmikolla. Ruokailutilanteet ovatkin jo viikon verran samassa tilassa olleet, vaikka muuten tähän päivään asti ovatkin toisistaan erossa olleet. 

Seuraukset väliinmenemisestä

Tajusinpa tuossa, että eipä ole tullut kerrottua kaikkea, mitä on seurannut siitä, että menin Adan ja Aslakin tappelun väliin yksin. Kuten aiemmin oli puhe, lääkäri soitti, että sormessani on murtuma. Sain lähetteen käsikirurgian poliklinikalle, jossa sain kuulla, että murtuman lisäksi sormen jänne on revennyt. 

Eipähän siinä. Kirurgi totesi, että todennäköisesti sormeni ei tule enää olemaan samanlaisessa toimintakunnossa kuin ennen eli jää muita sormia heikommaksi (onneksi kyseessä on vain nimetön) ja toimintaterapeutti, jolle minut seuraavaksi ohjattiin, oli sitä mieltä, että sormi tulee jäämään vinoon. 

Toimintaterapeutti teki minulle pari lastaa, joilla aloitin kuuden viikon jakson lastahoidosta. Piti käydä jo uusia lastoja hakemassa, koska sormen turvotus laski vuorokaudessa niin paljon, että ensimmäiset lastat jäivät pieniksi, ja kiristäminen sai aikaan sen, että lastat alkoivat hajota. 

Seuraavalla poliklinikkakäynnillä selviää, onko murtuma parantunut ja pysyykö sormi asennossaan, jolloin saisin aloittaa parin viikon harjoittelujakson, jonka jälkeen tulisi neljän viikon yölastajakso. Jos ei sormi ole parantunut, jatkamme parilla viikolla lastahoitoa. 

Ei ole lastahoito paljoa meidän menoa haitannut. Kastua ei saisi, lasta tulee siinä tapauksessa aina vaihtaa. Vetämässä emme ole käyneet (eipä ole kelejäkään ollut). Hihnalenkillä olemme käyneet. Pyörä on edelleen jäässä, joten sillä emme ole vielä liikenteeseen päässeet. Kuitenkin näyttelykausi tekee taas tulojaan. Sunnuntaina mennään Imatralle. Pitää vaan lasta teipata siten, ettei koirakaan sitä saa irti nameja napatessaan. Ja Rikin kanssa aloitetaan rally-tokon alkeiskurssi parin viikon päästä. Ensimmäinen ongelma harrastamisen kanssa tulee, kun pitäisi lauantaina kaksi koiraa pestä ja kuivata...