Match show 26.4.2014

Jep jep, tänään oli mätsäri Joensuussa. Kasvattaja kehotti Imatran reissun jälkeen harjoittelemaan Adan kanssa lisää, jotta opin seisottamaan Adan nätisti ja saamaan Adan siis oikeaan asentoon. Syksyllä meni hermot mätsäritouhuun ihan täysin ja tänä aamuna ehdin monta kertaa muuttamaan mieleni mätsäriin lähdöstä. Ada oli lopulta itse jo niin lähtevän näköinen, että tein varttia ennen lähtöä päätöksen, että mennään nyt sitten. Kuitenkin paikan päälle päästyäni ja Adan ulvoessa ja vetäessä ehdin jo katumaan kyseistä päätöstä, mutta maksoin kuitenkin osallistumisen, enkä enää sen jälkeen viitsinyt lähteä pois. Miehellekin laitoin viestin, että kylläpä kaduttaa...

Ada kuitenkin malttoi rauhoittua, kun kehän laidalle mentiin istuksimaan. Annoin Adan vapaasti kierrellä ympärilläni hihnan koko pituuden verran, kun oltiin kuitenkin sellaisessa kohdassa, jossa ei muita ihan lähistöllä ollut. Lisäksi treenailtiin namien kanssa mm. luvan odottamista ja Ada keskittyi hienosti hommaan, vaikka oli paljon porukkaa. Pari kertaa nappasi namin ilman lupaa, mutta muuten kyllä hienosti malttoi odottaa. 

Mätsärialue oli iso avoin nurmialue ja totta kai sää oli suosiollinen tänään eli aurinko paahtoi pilvettömältä taivaalta. Onneksi kuitenkin hieman kävi viileä tuuli, joten Adalla ei ihan niin tuskallista ollut odottaa pitkään. Koska meidän osalta homma vaan venyi venymistään ja kokonaisuudessaan vietettiin kolme tuntia tapahtumassa. Ja tietenkään en ottanut Adalle vettä mukaan, koska ajattelin, että meillä on nopea reissu...

Ada sai siis sinisen nauhan. Tuomari totesi ääneen, että vaikea valinta ja päätyi lopulta Adalle antamaan sinisen. No, eipä siinä. Kun lopulta oli kaikki koirat käyty, siirryttiin sinisten kehään, jossa oli 17 koiraa. Ja kas kummaa Ada oli junnujen SIN1! Vieläkään ei siis kotiin päästy ja jäätiin odottamaan punaisten kehää ja arvontojen pitämistä, kunnes lopulta päästiin BIS kehiin. Neljä koiraa oli BIS kehässä. Silmäkulmasta katselin muita koiria ja yritin päätellä lopputulosta. Arvaukset meni kuitenkin ihan mönkään, koska Ada oli SIN BIS1!! Anteeksi kuinka?! Ei se sitten ollutkaan mikään turha reissu ja kannatti epäröinnistä huolimatta lähteä, kun saattiin mm. 80 euron arvoinen koiranruokasäkki kotiin viemisiksi. Soitin vaan miehelle kotiin lähtiessä, että "nyt kävi silleen, että Ada oli SIN BIS1, että voitko tulla pihalle kantamaan tavaroita kaveriksi, kunhan pihaan tuun". 

Tapahtumapaikalta autolle oli pari sataa metriä ja tavaraa kertyi niin paljon, että en tiennyt, miten pääsen autolle tavaroiden ja Adan kanssa. Onneksi Ada oli kuitenkin virtansa kuluttanut sen verran loppuun, että neiti nätisti käveli vierellä ja vain tuijotti ruokasäkkiä. 

Pääsiäisvieraita

Eilen oli aivan ihana päivä olla pihalla ja olimmekin koko päivän ulkona. Ensin aamusta jätettiin koirat kotiin tarhaan, kun lähdettiin metsähommia tekemään, jonka jälkeen kotona jatkettiin omien pihahommien parissa. Mm. tuli putsattua koirien tarhat (pehkuja en koppiin vielä vaihtanut, kun on sen verran rapaista vielä etenkin Rikin tarhassa), karsittua marjapensaita, puita pinottua ja muutenkin siistittyä pihaa. 

Illemmalla avuksi saapui miehen veli ranskiksensa Åtån kanssa. Meidän koirat olivat alkuun tarhassa ja siellä ulvoivat vieraalle. Välillä rauhoittuivat, mutta jos Åttå meni tarhan lähelle, aloittivat taas elämöinnin. 

Ennen Åtån tuloa koirat malttoivat hieman levätäkin välillä. 

Meidän koirat eivät siis koko päivää tarhassa olleet. Kun kotiin tultiin, laskettiin pihalle juoksemaan, mutta Åtån tultua koirat laitettiin taas tarhaan. 

Otettiin yksi koira kerrallaan tarhasta Åtån kanssa leikkimään. Ensin Riki, jonka kanssa Åttå hetken jopa juoksentelikin, mutta heti Rikin tehtyä pissin, jäi haistelemaan Rikin jälkiä. Siihen se leikki sitten jäikin. 

Sitten otettiin Ada tarhasta ja näillä kahdella leikki lähti sujumaan todella hyvin ja vauhtia tuntui riittävän myös Åtålla, vaikka pienempi onkin. Omakin jännitys siitä nappaako Ada Åttåa niskasta laukesi, kun näin miten Adalla oli mahdollisuus tarttua Åttåa niskasta, mutta perääntyi. 

Ulkona koirilla siis sujui hyvin ja otin omat koirat aikaisemmin sisään ruokkiakseni ne rauhassa. Miehet ja Åttå kävivät sisällä nopeasti ja lähtivät takaisin pihahommiin, kun itse menin saunaan. Kun he olivat lopulta taas sisään tulleet, oli Åttå yrittänyt rynnätä Adan ohi sisään, jolloin Adalla hermot meni ja oli käynyt rähisemään. Myös Riki oli kuulema paikaltaan noussut osallistumaan rähinään, mutta tilanne oli rauennut, kun joku koirista (epäilyt Adasta) oli alkanut ulisemaan ja Åttå nostettu pois rähinästä. Itse kuulin saunaan, että jotain rähinää oli, mutta uskoin kyllä, että jos jotain sattuisi, tulisivat toiset siitä minulle sanomaan. Ja eihän siinä mitään kummempaa ollut sattunutkaan. Ada oli kuulema istuessaan pitänyt tassuaan ylhäällä, mutta kohta kuitenkin käveli jo normaalisti ja antoi käydä tassun normaalisti läpi. 

Kun miehet meni saunaan, Ada laitettiin portin toiselle puolelle ja urokset olivat toisella puolella. Ja kun itse lopulta nukkumaan menin, otin sekä Rikin että Adan mukaani yläkertaan. Ja aamulla herättyäni ja ruokittuani koirat vein ne tarhaan. 

Mutta on siis hyvin mennyt koirilla, kun on hieman varovaisuutta muistanut ottaa huomioon. 

Imatran kv 19.4.2014

Lauantaina pyörähdettiin Imatralla. Olipahan taas reissu. Mukava oli nähdä Adan kasvattajaa ja Adan siskoa, mutta Ada oli taas kehässä niin muissa maailmoissa, että eihän siitä hommasta oikein mitään tullut. Nenä kiinni maassa olisi vaan neiti halunnut edetä.

Tuomarina oli Anatoli Zhuk

Arvostelu: "Correct type, correct expression, enough lined, a lit short & straigth ?, a lit narrow chest in front, a lit long lain(?), a lit straight angulation, movement enough light, excellent temperament."

Jääpuikon Ada ERI JUK3

Arvostelu oli vaikea lukea, enkä kaikkea ymmärtänyt. Enkä esimerkiksi tiedä oliko tuo lain oikea sana, mutta siltä se näyttää. Ja tuossa ensimmäisen kysymysmerkin kohdalla pitäisi olla joku sana, mutta en ymmärrä mikä.

Mielenkiintoistahan minusta tässä siis oli myös se, että Ada on saanut EH:lla paremman arvostelun kuin nyt ERI:llä. Se varmaan jäi nyt harmittamaan eniten. Ja totta kai, kun on pari edellistä näyttelyä mennyt niin hyvin, jäi harmittamaan, ettei SA:ta saatu. Mutta kuten kasvattajakin sanoi, enemmän treeniä vaan tarvitaan, jotta saisin Adan seisomaan paremmin. Ja itse odotan mielenkiinnolla Joensuun näyttelyitä toukokuussa, kun on taas ulkonäyttely. Sisänäyttelyt menee Adalla herkemmin vaan haisteluksi.

Adan treeni 15.4.

Tänään alkoi ihan kunnolla Adan treenaaminen, kun kerran Adaa jo asialla uhkailin Polvijärven näyttelyn jälkeen. Kasvattajankin kanssa juteltiin, että hirveintä varmaan, mitä voit koirastasi kuulla, on se, että vihjaillaan koiran olevan lihava... Nyt ollaan usein käyty Adan kanssa vetolenkkejä tekemässä ja tänään pistettiin parasta tähän mennessä ja käytiin jopa 12 kilometrin lenkki tekemässä! Viime viikolla jo suunnittelin kyseistä reittiä, mutta ei vaan aika antanut moiselle periksi. Tänään iltapäivä oli sopivasti vapaana kaikesta muusta, joten lähdetiin Adan kanssa vetolenkille miehen työpaikalle tarkoituksena päästä autokyydillä kotiin.

Adahan oli taas ihan innolla lähtemässä mukaan. Ensimmäiset epäröinnit tuli, kun lähestyttiin risteystä, josta yleensä käännytään kyseiseen suuntaan mennessä. Ada yritti ennakoida ja kääntyi katsomaan minua käskyä odotellessa, mutta kun käsky kuului aina vain, että suoraan, ei Adallakaan ollut lopulta vastaansanomista. 

Lenkissä ei nyt mitään ihmeitä ollut. Normaalisti sujui ohitukset, eikä koiria tullut kuin pari vastaan. Kakka piti totta kai pysähtyä vauhdista tekemään, vaikka huomasin Adan hädän ja annoin tilaisuuksia tehdä, mutta ei ne tilaisuudet sitten kuitenkaan kelvanneet. Ensimmäiset n. 7-8 km Ada eteni hienosti, mutta sitten tapahtui hyytyminen. Seuraavat muutama kilometri mentiin hidasta vauhtia ja lopulta otin Adan pyörän rinnalle juoksemaan. Rinnalla Ada jaksoi pysyä vauhdissani hienosti loppuun asti. 

Keskimääräinen nopeus oli n. 10 km/h ja matkaan meni aikaa 1 h 11 min. Liikkumisaikaa oli 1 h 8 min. Kuvittelin, että oltaisiin oltu pysähdyksissä enemmänkin, koska pari kertaa pysähdyin antamaan Adalle vettä ja joitakin kertoja ihan lepäilemään ja rapsuttelemaan. Mutta ilmeisesti voisi seuraavalla kerralla malttaa hieman pidempiäkin pysähdyksiä tekemään, jotta Ada jaksaisi paremmin loppuun asti. 

Miehen työpaikalla n. 20 minuuttia jouduttiin pihalla odottelemaan ja sain tarkkailla rauhassa Adan oloa. Emme ole siis aiemmin noin pitkää lenkkiä edes tehneet, joten halusin tarkkailla, miten Ada moiseen reagoi. Hieman väsyneen oloinen oli, mutta nytkin illalla on reipas ja ihan normaali kuin ei mitään olisi ollutkaan. Nyt yritän tavoitellakin, että edes kerran viikkoon päästäisiin noin pitkä lenkki tekemään, kunhan vain aikataulu antaisi myöten. Noin pitkää lenkkiä, jota jaksaisi kulkea, ei täällä meiltä löydy, joten tuo miehen työpaikalle pyöräileminen olisi omaankin motivaatioon nähden loistava mahdollisuus. 

Adan vetotreenit

Adan vetotreenit eivät ole viime viikkoina menneet kovinkaan hyvin. Pääsyyksi osoittautui liian pienet valjaat ja viime torstaina käytiinkin ostamassa uudet, kun minulta meni lopullisesti hermot huonoihin vetotreeneihin. Ja perjantaina käytiin kokeilemassa uudet valjaat kauppareissulla miehen kanssa ja koko matkan Ada veti todella hienosti ja innokkaasti! Matka oli kaiken kaikkiaan 3 km ja kaupan edessä odottaessa Adaa rapsuttelin ja neiti oli todella rauhallinen. 

Tänään kävin Adan kanssa kuuden kilometrin vetolenkin. Ja taas Ada aloitti työn innokkaasti ja käskyt otti vastaan todella mallikkaasti melkeinpä koko matkan ajan! Lukuunottamatta ensimmäistä koiran ohitusta... Matkaa oli mennyt jo 1,5 km, kun vastaan tuli koira. Aloitin taas ajoissa Adalle antamaan käskyä ohi. Kuitenkin juuri hieman ennen kohtaamista, Ada alkoi kääntyä ohitettavia kohden, joten annoin seis-käskyn. Paikallaan seisoen Ada antoi toisten mennä rauhassa ohi, vaikka kuono seurasikin toisten menoa. Ja siitähän se sitten alkoi... Ada ei halunnut enää edetä! Komensin ja komensin, mutta ei sitten millään Ada jatkanut matkaa. Käveltiin pari sataa metriä ja kirosin kovasti... Totesin jo Adalle, että käännytään kotiin, jos ei ala tyyli muuttua... Siirryttiin pehmeämmälle alustalle ja aloin taas Adaa käskyttämään. Vaikeaahan se oli (TODELLA vaikeaa), mutta lopulta Ada aloitti hitaan etenemisen ja heti aloin neitiä kehumaan ja kyllähän sieltä kohta se häntäkin pystyyn taas nousi ja menemistä jatkettiin kuin mitään ei olisikaan ollut. 

Vastaan tuli muutaman kerran vielä koiria, mutta pari teki meille tilaa ja menivät itse kevyen liikenteen väylälle ja me saatiin jatkaa matkaa rauhassa. Kyllähän Adaa olisi kiinnostanut toiset koirat, mutta jatkoi kuitenkin matkaa. Neljäs koiran ohitus oli sama koira, joka tuli ensimmäisenä vastaan. Tälläkin kertaa piti pysähtyä, mutta Ada kuitenkin jatkoi matkaa heti normaalisti. Itse asiassa tuli vielä viideskin "ohitus", kun risteyksessä vasemmalta oli tulossa koira ja me käännyttiin oikealle toisten eteen. Hieman Adaa hämmenti tilanne, mutta päästiin eteenpäin. Jospa se tästä vielä helpottuisi. Vaihdettiin nyt reittiä ja tuolla reitillä saa ohituksia treenata enemmän. 

Lopuksi vielä video viimeiseltä suoralta eli kotitieltä. Ja vielä jaksetaan töitä tehdä!

Polvijärven ryhmänäyttely 5.4.2014

Tänään taas vaihteeksi näyttelyyn lähdettiin. Kerrankin sattui ulkokehä ja kehäkin alkoi vasta yhden jälkeen. Oltiin kyllä jo paikalla puoli 12 aikaan, mikä oli ihan liian aikaisin! Emme ehkä olleet varautuneet niin kovaan tuleen, joten oli hieman kylmä odotella ulkona. Oli kuitenkin mukava saada uusia tuttavuuksia ja kutsu kimppatreeneihin! Toteutusta odotellessa!

Tuomari oli todella mukava, Mari Lackman. Aiotaan kyllä toistekin hälle viedä Ada, jos vaan mahdollisuus tulee! Ada tuntui jopa liian rauhalliselta ennen kehään menoa. Oli sen verran jouduttu odottamaan, että Adankin kiinnostus alkoi laantua. Kuitenkin kehään mennessä Adan häntä taas nousi ylös ja innoissaan oli. En tiedä, mikä siinä on, mutta kotona kuvia ottaessa ei häntä millään meinaa nousta, mutta kehässä Ada on ihan toista maata!

Eli Tuomari Mari Lackman ja arvostelu kuuluu näin:

"17 kk, hyvät päänlinjat, hieman kookkaat korvat, hyvät mittasuhteet, tilava runko, mutta eturinta saa vahvistua. Hyvä raajaluuston vahvuus ja kulmaukset, erinomaiset käpälät, häntä ja karvan laatu. Liikkuu hyvällä askelpituudella sivusta, mutta etuliike saa vakiintua. Tarvitsee aikaa kehittyäkseen. Olisi edukseen hieman tiiviimässä kunnossa."

Ja lopputuloksena oli ERI SA PN2 VASERT

Eli ei mikään huono reissu. 

Adan kehitys

Ada 14 vko

Ada 20 vko

Ada vajaa 7 kk

Ada 9 kk

Ada vajaa 14 kk

Ada 15 kk (kameran asetukset sai kuvan keltaiseksi)

Ada 17 kk