Kennelnimi

Vihdoin ja viimein kennelnimeni hyväksyttiin! Eli jatkossa kasvatan malamuutteja kennel Kuunloisteen nimellä. Kotisivut löytyvät täältä. 

Lappi osa 2

Torstaina otin pienen hetken itselleni toisten lähtiessä kauppareissulle ja muokkailin videota. Illalla lähdimme sitten molempien kanssa yhteiselle vetolenkille. Lenkki oli lähinnä lyhyt pyrähdys ylimääräisen energian kuluttamiseen. Matka oli 2,5 km keskinopeus 11,2 km/h. Aslak oli jo paremmin Adan rinnalla töitä tekemässä. 

En vain tiedä uskoako vai eikä, kun sports tracker näytti, että maksiminopeus olisi ollut 57,4 km/h!! Kyllähän se lähtövauhti nopea oli, mutta oli aivan uskomatonta katsoa lukemat, kun takaisin tultiin!

Saatiin kaikenlisäksi jäniskevennyt, kun juuri viimeiselle suoralle siirtyessä jänis juoksi naapurimökille. Korvat pystyssä jäi molemmat tuijottamaan, kun iskin molemmilla käsillä jarrut pohjaan. Hetken odotin ja komensin jatkamaan matkaa. Aslak sai loppumatkalle kummasti virtaa jäniskevennyksestä. 

Perjantaina vietimme juhannusta ja jatkoimme perinteisten saunomisten ja grillausten merkeissä. Hieman poikkeus omaan juhannuksen viettoon oli, että pääsimme juhannuksenakin vetolenkille! Matka oli n. 5 km ja tällä kertaa menimme hieman rauhallisemmalla fiiliksellä jopa Adan osalta. Ada alkoikin jo liikkua siihen malliin, että taisi tällainen äkillinen sled dog summer camp hieman jumiuttaa lihaksia.... Keskinopeus oli 9 km/h ja maksiminopeus 33,9 km/h. Ihan ei sitä maksimia tällä kertaa gps saanut, kun gps ei alusta asti toiminut. 

Koko viikon saatiin jäniskevennystä lukuunottamatta lenkkeillä aivan rauhassa vain minun mielikuvitus häiritsemässä. Juhannusaattona lähdimme taas puolilta öin liikenteeseen ja eräällä suoralla Aslak päätti taas yllätyskakan vääntää tielle. Sitä siinä sitten rauhassa keräilin, kun ihmettelin, että mikä ääni kuuluu. Rauhassa keräsin kakan loppuun ja suljin pussin edelleen ihmetellen, kun ääni jopa kovenee. Käännyin katsomaan ja huomasin, että hitto, sieltä tulee auto!! Jotenkin kummasti tuli Samii Hedberg mieleen... 

Loppuviikosta treenailimme myös ihan peruskoulutuksen merkeissä. Lisäksi Adan kanssa harjoittelimme hyppytekniikankoulutuksesta saatuja kotiläksyä eli lähettämistä. Aslakilla oli pääaiheena ei ota-, odota- ja saa ottaa -käskyt. 

Lauantain vietimme rauhassa hiljalleen pakkailemaan ruveten. Suht ajoissa siirryimme yöunille ja sunnuntaina aloitimme ennen puolta päivää kotimatkan. Mitä lähemmäksi kotia pääsimme sitä lämpimämpi koko ajan tuli... Iisalmessa pysähdyimme ihan kunnolla käyttämään koirat pihalla ja saivat juomista sekä ihan vain hengailla nurmikolla varjossa. Selvittiin lopulta kuitenkin kotia asti, jossa odotti viidakko. Kävimme hakemassa Rikin kotiin mummolasta ja leikkasimme ruohon ja mies heilui trimmerin kanssa. Ei olisi muuten tarhasta koiriakaan kohta löytänyt... 

Reissu oli oikein passeli sled dog summer camp Aslakille ja Adalle. Ada pääsi lämpimän kevään jälkeen hyvään kuntoon ja jopa laihtui hieman. Aslak olisi enemmän lomailla halunnut ja nauttia rapsutuksista, mutta sai onneksi myös jostain energiaa työskentelyyn. Välillä. Olen jo varautunut, että loppukesä menee koirien kanssa ihan oikeasti lomaillessa. Meillä lämpötilat eivät ehdi laskea yöksi niin paljoa, että jaksaisin valvoa tai herätä niin aikaisin lenkille... Mutta mennään nyt vapaalla juoksutuksella ja palataan syksyllä vetohommien pariin. 

Videota otin viimeisiltäkin lenkeiltä, mutta muokkailen kunhan jaksan.

Lappi osa 1

Lähdettiin sunnuntaina kesälomareissulle Lapin rajan pohjoispuolelle. Suuntana Ylitornion puolella Mellakoski, Kivijärven rannalla. Mukana meillä on siis Ada ja Aslak. Riki jäi mummon hoiviin viikoksi. 

Saavuimme mökille sunnuntaina n. klo 18 aikoihin. Ensin viritimme parkkiketjun, johon koirat laitoimme auton purun ajaksi. Aikaa ei mennyt kuin n. 10 minuuttia ja mäkäräiset olivat jo iskeneet koirien kimppuun niin pahasti, ettei koiria voinut ulkona enää pitää. Sisällä koirat vain pyörivät ja raaputtivat itseään, joten otimme vielä imurin ja imuroimme molemmat koirat. Ada ei antanut mahaansa imuroida, mutta muuten onnistui. Mäkäräiset kuitenkin olivat syöneet koirien nivuset ihan verille! Kaiken huipuksi vielä Aslakilla illan aikana turposi silmät ja kuonoon tuli iso patti. 

Kävimme kuitenkin illalla/yöllä Adan kanssa vetolenkki tekemässä ja tutustumassa maastoihin. Lähdimme periaatteella, että suoraan vermeet päällä kickbiken eteen ja menoksi, jotta kukaan ei ehtisi kimppuun käydä. Ja Ada teki todella hienon suorituksen! Matka oli reilu 4 km (vaikea tarkkaan sanoa, kun gps ei heti toiminut, kai) ja keskinopeus oli 9,8 km/h. Videota en saanut, koska unohdin sen päälle laittaa... Mutta Ada työskenteli todella hienosti ja kuunteli käskyt todella hyvin! 

Maanantaina lähdin molempien koirien kanssa lenkille. Ada teki kuitenkin kaiken työn, koska Aslak taisi tulla ihan oikeasti lomailemaan ja päätti hengailla ja roikkua Adan perässä, Matka vajaa 5 km ja keskinopeus kuitenkin 10,5 km/h. Ohessa video. 

Tiistaina kävin pelkästään Aslakin kanssa treenailemassa. Aslak oli taas ihan vain hengailu mielellä juoksemassa ja katse pyöri paljon maisemaa seuraillen. Ihmettelen, kuinka keskinopeus oli vajaan 4 km lenkillä kuitenkin 9,5 km/h... Sama lenkki mentiin Adan kanssa keskiviikkona ja Ada oli taas kerran kunnolla töitä tekemässä! Adan keskinopeus samalla reitillä oli 12 km/h!!! Ada ei ole koskaan vielä tuollaista vauhtia yksikseen juossut! 

Adalla on täällä uusissa maisemissa ollut hieman sellaista tapaa, että mieluummin juoksee vasemmassa reunassa ja välillä olenkin itse periksi antanut, koska on niin hienosti muuten työskennellyt! 

Ohessa video (linkki, koska ei taas vaihteeksi löydä muuten...) sekä Aslakin että Adan lenkiltä. Muokattuna siten, että huomaa tiistain ja keskiviikon erilaiset motivaatiot koirilla. :D 

Aslak vs Ada

Muuten koirat ovat saaneet rauhassa hengailla. Ulkona en uskalla irrallaan pitää ja ovat parkkiketjussa olleet. Maanantaina soitin paikalliselle eläinlääkärille ja sain vinkkejä korien olemiseen hyönteisten kanssa. Kävimme ostamassa bayvanticia, kyytabletteja sekä familycare off hyönteismyrkkyä. Silti ötökät häiritsee ja itikat on syöneet nivuset paukamille. Ainut pelko on, että Ada nuolee itselleen hotspotin... Ja parina päivänä on niin lämmintä ollut, että paarmat ovat tulleet ja Aslak vauhkoontuu niiden takia parkkiketjussa, joten ovat melko paljon sisällä olleet. 

Koirat ovat kuitenkin sisällä rauhallisia ja käyttäytyneet hyvin. Sunnuntaina meinasivat hieman ottaa yhteen, mutta se loppui yhtä nopeasti kuin alkoikin, eikä sen jälkeen ole ongelmia ollut. Yöt ovat antaneet nukkua rauhassa, paitsi yhtenä aamuna piti nousta pihalla käyttämään, kun alkuviikosta joivat todella paljon vettä. 

Olemme syöneet hyvää ruokaa, käyneet soutuveneellä kalassa (itse panikoin vain kyydissä, että varmasti upotaan...) ja yhden hauen mies jo virvelillä saikin! Olemme myös saunoneet ja viettäneet aikaa miehen enon ja hänen naisystävänsä kanssa. Unirytmi on kääntynyt päälaelleen, koska vetolenkit olemme yöllä tehneet ja aika on vain kulunut jutellessa. Kävimme "kaupungissa" ja porojakin nähtiin! Juhannuksen jälkeen kotiudutaan. :) 

Hyppytekniikan koulutusta osa 1 video

Ohessa Jari Lukkarisen kuvaamaa ja julkaisemaa videota. Adan suoritusta näkee kohdassa 6:49. 

Hyppytekniikan koulutusta osa 1

Aivan extempore päätin osallistua hyppytekniikan koulutukseen Adan kanssa. Tänään oli koulutuksen ensimmäinen osa ja toiseen osaan ensi viikolla emme pääsekään, koska olemme reissussa koko viikon. Kouluttaja kuitenkin kysyi tänään, olisiko kiinnostuneita jatkosta ja niinpä hän aikoo jatkaa koulutuksen järjestämistä. Hän on itse opiskelemassa kouluttajaksi, joten tämä koulutus on meille osallistujille taas maksuton. 

Ensiksi kävimme läpi hieman teoriaa hppytekniikoista ja koiran kehityksestä hyppimiseen. Sen jälkeen aloitimme jokainen koirakko vuorollaan tekemään harjoituksia. Ensimmäinen harjoitus oli viisi matalalla olevaa aitaa ja niiden yli hyppimistä oikealla tekniikalla. (Itse en hyppytekniiikan teoriaa osaa, joten en sen tarkemmin avaa harjoitteiden tarkoituksia ja miksi mitäkin tehtiin, mutta kuvaan kuitenkin, mitä teimme.) Minikokoisilla koirilla aita oli 8 cm korkea ja maxi koirilla 15 cm korkealla. Tarkoituksena ei siis ollut korkeutta hyppiä vaan sitä tekniikkaa treenata. 

Ihan aluksi treenattiin sitä, että koira otettiin istumaan jalkojen väliin katse esteisiin päin. koiraa palkattiin alhaalta päin, jotta koira pyöristi selkänsä. Kun koira käänsi katseensa eteenpäin kohteeseen, vapautettiin koira suorittamaan esteet. 

Ada ei arvostanut 15 cm estettä vaan käveli vain suoraan yli. Kouluttaja nosti esteen 25 cm, jolloin Adakin rupesi hyppimään. Ada ei myöskään muistanut, että siellä esteiden päässä on palkka vaan meidän piti muutaman kerran kokeilla ja lopulta tuli avustaja herkun luokse houkuttelemaan, että Ada taas ymmärsi muillakin kuin minulla olevan nameja. Kun Ada oli myötämielinen ymmärtämään, mitä tehdään ja miten, tuli suorituksistakin hyviä. 

Toinen harjoitus oli korkeuteen liittyvä. Minit treenasivat yhtä koirakkoa lukuunottamatta taas vain 8 cm korkeilla esteillä, koska mukana oli niin nuoria koiria. Maxien suurin ylitettävä korkeus oli 65 cm. Katsoin ensin riisenin suorituksen ja se meni todella hienosti myös suurimman korkeuden yli. Olin heti hyvin epäileväinen Adan kykyyn ylittää este. 

Aloitimme 25 cm ja parin korotuksen jälkeen oltiin lopulta yrittämäss 65 cm korkeaa estettä. Ja Adahan meni yli! Tekniikka oli hieman pielessä, joten kouluttaja halusi nähdä hypyn uudestaan, vaikka alkuperäinen suunnitelma oli, että ylityksen jälkeen ruvetaan laskemaan esteen korkeutta, jotta koiralle jäisi hyvä itseluottamus suorituksen jälkeen. Toisella hypyllä Ada tiputti esteen, mutta kolmas hyppy meni jo todella hienosti myös tekniikaltaan yli. Siitä sitten lähdettiin korkeutta laskemaan ja Ada jaksoi tehdä suoritukset loppuun asti hienosti. 

Adasta on muotoutunut todella hieno harrastuskoira ja heinäkuussa aloitetaankin agilityn alkeiskurssi!

Ada ja Riki 12.6.

Adan kaveriksi pääsi Riki treenailemaan sunnuntaina, vaikka kovasti aina epäilyttääkin laittaa Rikiä näiden kahden muun kanssa valjakkoon. Ja niinhän se nytkin meni, että Rikillä oli vaikeuksia pysyä Adan vauhdissa ja minun pitikin käskyttää Adaa pysymään ravilla, jotta Rikillä olisi edes jotain mahdollisuutta Adan kanssa juoksemiseen. 

Ada oli aivan loistava lenkillä! Hieman meinasi jyrätä Rikiä ojaan, mutta puolessa välin vaihdoin kaksikon paikkoja. Matka oli 4,5 km ja keskinopeus 10,2 km/h. Ohessa video lenkiltä. 

Aslakin treeni 12.6.2016

Tänään oli Aslakilla hengailulenkki. Lämpötila oli +13, mutta aurinko ei paistanut ja tuuli oli kova, joten päätin lähteä tuon pohjavillattoman version kanssa lenkille. Lenkki oli Aslakin viime aikaisiin suorituksiin verrattuna hengailulenkki. Keskinopeus oli 7,3 km/h. Kävelimme ylämäet, koska olikin yllättävän lämmintä, kun osan matkasta aurinko kuitenkin paistoi. Muutenkin yllätyin, miten lämmin lenkillä tuli, vaikka muuten viileähkö päivä onkin. 

Ohessa on video ja tunnustan, että siinä on vain parhaimpia paloja. Matka 4,5 km. Maksiminopeus 22,6 km/h. Kierrosajoista huomaa, missä on pysähdelty ja kävelty enemmän; 5 km/h, 7,7 km/h, 9,2 km/h ja 9,5 km/h. Viimeinen kierros jäi kesken, kun gps katkaisi yhteyden juuri viimeisillä sadoilla metreillä. 

Pihalla telmimistä

Tänään koirat ovat saaneet vain juosta vapaana omalla pihalla. Yleensä koirat aika hyvin väistäävät meitä juostessaan, mutta pari kertaa on käynyt vahinko ja juosseet päin. Tänään oli taas yksi kerta, mutta vahinko sattui, kun Aslak väisti Rikiä. Muuten olisi ohi juossut. Suurempaa vahinkoa ei onneksi käynyt, kunhan ruman sanan päästin ja koirilla jatkui leikit. 

Ada ja Aslak treenaamassa

Tälle päivälle oli luvassa myrskyä. Ainakin olevinaan. Meille asti ei kovin kummoista myrskyä tullut. Mitä nyt satoi vettä todella paljon, kun lähdettiin Adan ja Aslakin kanssa treenaamaan ja vesisade rauhoittui, kun kotiin tultiin. 

Totesin jo vielä sisällä ollessani miehelle, että saattaahan se ruveta satamaan, mutta otan riskin. Emmekä päässeet edes pihasta pois, kun sade alkoi. Mutta lähdimme silti. Annoin vielä Adan ja Aslakin kuluttaa pahimmat höyryt (niinpä niin) ennen lähtöä pihalla juoksemisella, mutta eipähän tuosta apua ollut. Taas kerran kumpikin oli innokkaana lähdössä ja kiinni pitämisessä oli työtä, kunnes pystyin lähtökäskyn antamaan. Maksiminopeus olikin 36,2 km/h.

Olin todella yllättynyt, kuinka hienosti Ada kuunteli minua. Vain kerran Ada meinasi ennakoida reitillä, mutta olin itse siihen jo varautunut, mikä tietenkin on voinut olla osasyynä ennakoimiselle. Kuitenkaan Ada ei meinannut edes yrittää reitille, jota olemme viime aikoina kulkenut eniten. Ja kun siirryimme tältä kulkemaltamme tutulta reitiltä hieman sivumpaan polkua pitkin oikaisemaan, Ada kuunteli taas käskyjä todella hyvin. 

Kävimme Rikin kanssa vetolenkillä alkuviikosta ja sen lenkin jälkeen totesin, että olisi hienoa, jos saisin yhdistettyä Rikin voiman, Aslakin vauhdin ja Adan pään toimivaan valjakkoon. Tänään vauhti ja pää oli kokonaan Adan harteilla. Ada piti vauhtia yllä, eikä Aslak meinannut pysyä vauhdissa kovinkaan helposti. Adan ravi oli niin vauhdikasta, että Aslak pysyi parhaiten rinnalla laukalla, mutta yritti kuitenkin epätoivoisesti ravata perässä. Onhan näiden kahden rakennekin hyvin erilainen ja Ada isona, korkearaajaisena narttuna saa askellukseen enemmän lennokkuutta kuin Aslak. 

Matka oli 6 km, keskinopeus 10,6 km/h. Aslak kiihdytti taas viimeiselle kilometrille. Varmaan taas odotti naapurin koiralle rähisemistä, mutta kuitenkin pihan kohdalla Aslakia ei kiinnostanutkaan ja Adakin juoksi suoraan ensimmäisen risteyksemme ohi. Ada juoksi ennakoimatta ohi myös oikoreitin. Hieman olin ihmeissäni... 

Lenkki oli siis oikein onnistunut! Vaikka olimmekin kaikki aivan märkiä, kun kotiin päästiin. Ada jo matkalla yritti tassullaan kuonoaan pyyhkäistä ja joitakin kertoja pysähdyin, jotta Ada sai ravisteltua päätään. Ja piti itsekin naamaa ja laseja pyyhkäistä, kun omakin naama oli täynnä valuvaa vettä. Vaatteet oli aivan märät myös. En ole vielä koskaan ollut niin märkä ja likainen lenkin jälkeen ja meninkin suosiolla kylppäriin riisumaan märät vaatteet. Eli meillä myrsky oli tunnin kestävä kaamea vesisade, joka kasteli ihan mukavasti niin minut kuin koiratkin. Oli päivän mittaan vettä satanut, mutta töissä ollessani sade oli ainakin todella vähäistä, eikä tuulikaan nyt mitenkään pahimmasta päästä ollut. 

Rikin treenipäivä

Riki pääsi vuorostaan sään niin salliessa vetolenkille. Menimme Rikin kanssa pitkästä aikaa maastoon eli mäkiä riitti ja jyrkkiäkin vielä. Riki teki töitä suht hyvin. Alkuun meinasi merkkailemaan pysähdellä, mutta käskystä jatkoi matkaa. Muutamia kertoja annoin pysähtymis-käskyn, jotta sai luvan kanssa merkkailla. 

Yllätyin, miten rauhallisesti Riki lähti omalla kujalla liikenteeseen, mutta kevyen liikenteen väylälle päästyämme Riki lähtikin painelemaan hyvää vauhtia eteenpäin. Ensimmäisen kilometrin keskinopeus oli 10,9 km/h, mutta muut kierrosajat olivatkin 8-8,5 km/h. Positiivista oli, että vaikka maasto olikin todella epätasaista, sai Riki pidettyä vauhdin koko ajan tasaisena. Viimeisen kilometrin aikana Riki taisi jo väsähtää, kun olisi jatkuvasti halunnut  pysähtyä merkkailemaan. Ja Rikillähän lenkit laittaa mahan veteläksi... 

Voi kunpa vain saisin tiimin kasaan siten, että se toimisi täydellisesti yhdistäen meidän jokaisen koiran parhaimmat puolet: Rikin voiman, Aslakin vauhdin ja Adan pään. 

Treenipäivä!

Eilen jo lämpötila laski tarpeeksi, mutta en ehtinyt treenaamaan koiria. Uintipäivä sen sijaan eilen oli pojilla. 

Tänä aamuna herättyäni laitoin pojat tarhaan ja yritin salaa lähteä Adan kanssa lenkille. Ei oikein onnistunut, joten taas kerran jäi pojat perään huutamaan. Lämpötila oli +9,6 ja tuuli oli kova. Pihassa vielä aurinko paistoi pilvien lomasta, mutta heti puolen kilometrin jälkeen rupesikin vettä satamaan! Eikä tietenkään itsellä ollut kuin verkkarit, ohut pusero päällä eikä hanskoja mukana. Meinasi hieman kylmä tulla... 

Ada lähti todella innokkaana liikenteeseen! Ikävä kyllä gps ei toiminut, mutta matka oli noin 3,5 km ja aikaa meni 20 minuuttia. Ada juoksi laukalla ja reippaalla ravilla ensimmäiset 2/3 matkasta. Viimeinen osa mentiinkin todella rauhallisella ravilla. Olin kuitenkin todella tyytyväinen lenkkiin.

Kävin toisen lenkin Aslakin kanssa. Nyt gps toimi ja matka oli 4,5 km. Menimme epätasaisessa maastossa, jossa oli isoja ylämäkiä. Oma kunto meinasi loppua kesken, joten isot ylämäet käveltiin. Alamäet meni pääsääntöisesti hyvin rauhallisesti, tiukasti jarrutellen ja toinen jalka koko ajan valmiina maahan astumaan. Aslak on hienosti oppinut alamäessä rauhassa-käskyn ja kävelee tai menee kevyellä ravilla jarruttelua myötäillen. 

Aslakin keskinopeus oli 10,4 km/h, mikä oli loistava suoritus parin viikon tauon jälkeen ja maasto myös huomioiden! Ja vielä viimeisen kilometrin Aslak meni kovalla laukalla odottaen naapurin koiran luokse pääsyä... Aslak meni kuitenkin melko hyvin ohi naapurin pihan. Koira ei ollut irrallaan vaan hihnassa pihan perällä. Tiukasti annoin ohi-käskyä Aslakille ja kehuin koko ajan, kun jatkoi matkaa. Myös naapurin koiran haukkuessa, Aslak jatkoi matkaa, vaikka kiinnostikin kovasti. 

Alkava viikko on itselle melko tiukka työviikko, mutta toivon, että jaksaisin myös vetolenkeillä käydä koirien kanssa, kun kerta viileää olisi luvassa. 

Adan karvanlähtö

Huomasin jo Adaa pestessä Joensuun näyttelyyn, että Ada aloittelee karvanlähtöä ja tällä viikolla olen vahvistusta asialle saaanut. Eli se tarkoittaa, että Adan juoksuja odotellaan elokuun alkuun!