Poikien treeniä

Jostain kumman syystä Ada ei oo päässyt treenailemaan vaan ollaan käyty kävelylenkeillä ja palloa pihassa heitelty. Pojat taas ovat senkin edestä päässeet. Viime viikolla saimme kerran jo Aslakin kanssa tehtyä lenkki kicksparkilla. Mutta vain sen yhden kerran. Sen jälkeen siirryimme taas kickbiken kanssa lenkkeilyyn. Tällä viikolla olemmekin ahkerasti käyneet melkeinpä päivittäin vetolenkkejä tekemässä. 

Maanantaina pääsi lenkille Aslak ja tiistaina Riki. Keskiviikkona molemmat lähtivät lenkille, kuten myös torstaina. Torstaina meinasikin jo kiire tulla, kun tulimme Adan kanssa lenkiltä ja siinä jo mietin, että kohta alkaa sade rännäksi muuttumaan. Kiirehdimme kotiin ja ajattelin lähteä poikien kanssa lenkille. Kävin sisältä pojille varusteet ja ulos päästessäni taivaalta jo räntää tulikin. Kamat siis nopeasti kasaan ja menoksi. Enää ei Rikillä kuitenkaan menointoa ollut, joten lenkki jäi 2,5 km mittaiseksi. Kotiin juoksikin sitten ihan mukavaa tahtia Aslakin rinnalla.

Perjantaina oli lepopäivä pojilla ja lauantaina päätin ottaa kicksparkin esiin! Tarkoituksena oli ottaa taas molemmat pojat, mutta Riki vingahteli etuosaansa tarhasta ottaessa, joten jätinkin Rikin kotiin. Aslakin kanssa kävimme sitten n. 5 km lenkki tekemässä. Hieman alkuun taas ihmetteli, kun tulinkin melko nihkeästi perässä verrattuna kickbikeen. Lenkki olikin melko rauhallinen ja keskinopeus oli sport trackerin mukaan 8,1 km/h. Tiet oli kertaalleen aurattu, mutta pieni pätkä mentiin vain rekan tekemää uraa pitkin. Koko ajan tuli edelleen lunta, välillä jopa vaakatasossa. Jotenkin kummasti vastaan ei tullut ketään... 

Pojat ovat edelleen joutuneet paljon olemaan tarhassa, mutta välillä myös sisällä päässeet käymään. Lisäksi ovat saaneet viettää aikaa samassa tarhassa ja vapaana juoksennella pihassa. Ja toki vetolenkit ovat olleet tärkeänä aktiviteettina pojilla. Lauantai-iltana annoin pojille luut tarhaan, joten näin sunnuntaina ollaan myös vietetty vapaapäivää treenien osalta. 

Pennut 4 vrk

Pennuille tulee tänään ikää 4 vrk. Painoa olen kerran päivässä mitannut. Kaikille on tullut kivasti painoa lisää, myös niille pienimmille. Painot vaihtelevat 660-860 gramman välillä. Pienimmän lähtöpaino oli 460 grammaa ja on nyt 660 grammaa. Kolmella on paino yli 800 grammaa. 

Narttu

Uros, narttu, narttu

Ada on oppinut olemaan hienosti pentujen kanssa. Alkuun olin huolissani, että Ada ei tallo pentuja tai makoile niiden päällä, mutta nyt pystyn jo rauhallisin mielin siltä osin olemaan. Ada on liikkuessaankin hienosti oppinut varomaan, ettei astu pienten päälle. 

Ada on ollut kuitenkin hieman levoton ja pihalla ollessa pyrkinyt tarhan taakse. Sinne eräs päivä tekikin ison montun, johon kävi makaamaan. En meinannut millään saada Adaa sieltä pois. Herkuillakin yritin, mutta vaikka olisikin muuten kelvannut herkut, ei niillä saanut houkuteltua Adaa montusta pois. Lopulta piti vain ottaa niskasta tiukasti kiinni ja vetäistä vaan sieltä kovasti pois. Omassa pihassa ollaankin käytetty nyt vain hihnassa ulkona. 

Narttu

Narttu

Adalla on ollut tarve päästä omia juttuja tekemään ja tullut viereen hellittäväksi, kun olen telkkaria sohvalla katsonut, joten eilen päätin lähteä Adan kanssa hieman kävelylle. Annoin ensin Adan imettää pennut, vaikka en ajatellutkaan pitkällä käydä. Kävimme kävelemässä noin kilometrin verran ja Ada olisi halunnut pidemmällekin. En kuitenkaan uskaltanut, kun ketään ei jäänyt kotiin pentujen luokse. Lisäksi pelkäsin, että jos Adalle jotain tuleekin kesken lenkin, on auttaja töissä. Ada oli kuitenkin oikein reipas lenkkeilijä ja juoksimmekin hieman kotiin tullessa. Tänään pidensimme jo hieman matkaa. Olisikohan ollut n. 1,5 km. Illalla ajattelin käydä vielä ehkä hieman pidemmänkin lenkin, kun mies töistä kotiutuu. Mutta Ada on heti rauhallisempi, kun on saanut liikkeelle lähteä. Tässä on kuulema omaan emäänsä tullut. Heti liikkeelle, vaikka pennut ovat vasta syntyneet. 

Ruoka maistuu Adalle hyvin ja maitoa tulee myös hyvin. Pojat ovat päässeet tarhasta sisällä käymään. Kuitenkaan ei Adan ja pentujen luokse ja näköyhteyttäkään ei ole. Adaa ei poikien sisällä oleminen ole stressannut vaan viihtyy hyvin pentulaatikossa.

Uros 4 vrk

Eskimo-pentueen syntymä

Viikonloppuna vihdoinkin päästiin jännittämään toden teolla Adan räjähtämistä. Perjantai-iltana Ada vihdoinkin tiputti lämmöt alle 37. Lauantainvastaisena yönä Ada alkoi liikehtiä levottomana ja pyrki paljon ulos. Ada olisi halunnut mennä tarhaan, ja jos olisi saanut päättää, olisi todennäköisesti synnyttänyt pennut koppiin. Aina ulkona käydessä Ada ensimmäisen pyrki tarhaan ja tärisi oven edessä. 

Lauantaina lämmöt olivat aamusta lähtien edelleen reilusti alle 37. Koko päivän jännitimme, milloin poltot alkavat, mutta totta kai neiti odotutti iltaan asti ja vasta kymmeneltä supistukset alkoivat voimistua. Aika tuntui todella pitkältä odottaessa ensimmäisen pennun syntymistä! Ehdin jo miettiä, että mitenkähän pitään odotan ja missä vaiheessa pitäisi eläinlääkärille soittaa. Yhdeltätoista kuitenkin tuli Adalta vedet ja poltot voimistuivat edelleen. Ensimmäinen pentu syntyi puoli kahdeltatoista ja totta kai vielä takaperin. Autoin Adaa vetämällä pentua supistusten tahdissa ulos ja kohtapa Ada pääsi putsaamaan pennun. Autoin sikiöpussin poistamisella pennun naamalta.

Ensimmäiset pennut syntyivät hyvin reippaalla tahdilla ja puoli kahteen mennessä oli syntynyt viisi pentua. Tämän jälkeen Ada piti taukoa. Itse säikähdin jo ja puoli viideltä soitin eläinlääkärille, joka sanoi, että vielä voidaan odottaa, mutta kuudelta soitto, jos ei tapahdu mitään. Viideltä Adalla alkoi taas poltot, mutta kuuteen mennessä ei pentua kuulunut ja soiton jälkeen lähdimme eläinlääkärin vastaanotolle. 

Eläinlääkäri antoi Adalle oksitosiini ja kalkkia pienen tutkimuksen jälkeen. Tämän jälkeen seuraava pentu syntyi nopeasti, mutta valitettavasti tämä pentu jouduttiin lopettamaan. Pentu sai olla ensin Adan luona ja Ada pesi pennun. Eläinlääkäri kävi antamassa pennulle rauhoittavaa kaksikin kertaa, kunnes pentu nukahti Adan viereen. Tämän jälkeen eläinlääkäri kävi Adalta salaa hakemassa pennun pois ja antoi lopetuspiikin. Taas on itku kurkussa, kun tätä käy läpi. Pentu, joka ehti olla luonamme vain pienen hetken ja suru on suuri. 

Adalle piti antaa tunnin kuluttua lisää oksitosiinia ja hetken kuluttua syntyi seitsemäs pentu. Tämä pentu oli hyvässä kunnossa. Tiesimme, että pentuja on kahdeksan ja eläinlääkäri katsoi myös ultralla, että ei enempää näe. Jäimme siis taas odottamaan. Taas kerran eläinlääkäri joutui antamaan oksitosiinia. Ei nähnyt järkeä, että yhden pennun takia leikattaisiin, joten pienillä annoksilla oksitosiinia mentiin. Liikutimmekin Adaa, mutta pentua ei alkanut kuulumaan. Pikkuisen Ada supisteli ja lopulta pentu aina vilahti, mutta meni aina takaisin synnytyskanavaan. Eläinlääkäri lopulta veti pennun ulos, kun Ada ei vaan enää jaksanut ponnistaa tarpeeksi. Sikiöpussi oli jo hajonnut ja pentu oli hieman vihreän liman peitossa. Pennulla oli myös alkuun vaikeuksia imemisen kanssa ja sitä piti tukea tissillä. Lähdimme kohta kotiin ja huolehdimme ensin Adan ja pentulaatikon siistiksi, Adalle ruokaa ja sitten viimeisen pennun ensimmäisenä tissille. 

Nyt on vuorokausi siitä, kun kotiin päästiin. Olin valvonut 31 tuntia ja nukuin 1,5 tunnin päiväunet. Illalla taas 11 aikaan nukkumaan. Yön heräilin kuuntelemaan pentujen ja Adan uikuttamisia ja seurailemaan, mikä pentulaatikossa on meininki. 

Eilen mittasimma kotiuduttuamme pennut ja tänään mittasin jo uudestaan. Jokainen pentu on saanut painoa lisää ja viimeisenäkin syntynyt pentu on todella reipas ja syö nyt hyvin ja ilman apua (oikeastaan jo eilen). Yksi uros on olevinaan saanut niin paljon painoa vuorokaudessa, että noinkohan on tullut eilen mittausvirhe... Olevinaan eilen painoi 505 grammaa ja tänään 691 grammaa... Muut pennut ovat saaneet painoa vuorokaudessa n. 30 grammaa. 

Kaikki voivat hyvin, mutta väsyneesti. Itse olen nyt kaksi viikkoa kotosalla seuraamassa Adan pennunhoitoa ja pentujen kehitystä. Olen saanut paljon ihmetellä uusia asioita. Esimerkiksi olen lukenut, että pennut ovat paljon emän luona, jotta lämpimänä pysyvät, mutta nämä pennut ovat välillä yksikseen jossain nurkassa tai sisarusten kanssa pienessä kasassa tai sitten siellä emon luona. Ja lisäksi olin alkuun todella huolissani, kun pennut halusivat maata Adan alla. Joku tuntui olevan aina Adan rinnan alla ja kasvot toki vielä sisäänpäin. Kävin usein kääntämässä pennun kasvot ulospäin, mutta aina kääntyi takaisin! Että kaipa ne sitten pärjäilee. Ada on todella väsynyt. Ei paljoa häiritse pentujen tissillä olo, kun neiti nukkuu sikeästi. Ei enää vingukaan, toisin kuin yöllä silloin tällöin. Mietin, että noinkohan neiti on pikkaisen riippuvainen minun läsnäolosta ja herätteli minua ihan tarkoituksella yöllä... En tiedä. Lauantaina teki samaa, kun yritin päiväunia ottaa, aloitti vinkumisen, mutta rauhoittui nähdessään minut hereillä. 

Pentukuvasaastetta siis paljon luvassa seuraavien viikkojen aikana!

Adan tiineyden eteneminen, 56 vrk

Tänään on hieman erilaista päivää vietetty. Minulle tämä oli viikon ainoa vapaapäivä, kun eilen vietin päivää töiden puolesta vielä ensiapukurssilla. Ada eilen käyttäyty omituisesti; läähätti, nuoli itseään paljon ja oli levoton. Pistimme käyttäytymisen lähestyvän synnytyksen piikkiin, mutta tänä aamuna neidillä alkoikin peräaukosta verenvuoto kakan teon jälkeen. Soitto päivystävälle eläinlääkärille ja suunta vastaanotolle.

Eläinlääkäri otti tiedot ylös ja aloitti tutkimisen. Heti löytyikin syy verenvuodolle: tulehtunut anaalirauhanen! Rauhanen oli jo melko pahasti ehtinyt tulehtua ja muodostanut fistelin. Suurin osa eritteistä olikin jo sitten vuotanut pois, mutta eläinlääkäri ei saanut loppuja poistettua. Adaa ei tietenkään voi rauhoittaa ja ei antanut eläinlääkärin toimenpidettä tehdä. Eli eläinlääkärikin totesi, että oli siis toisaalta hyvä, että eritteet oli osittain jo valuneet ulos, kun ei olisi yksinkertaisesti pystynyt asialle mitään tekemään. Nyt hän puhdisti betadinella mahdollisimman hyvin niin sisäisesti kuin ulkoisestikin huuhtelemalla alue ja lopuksi laittoi hunajavoidetta. Lisäksi määräsi antibioottikuurin. Muutapa ei pystynyt edes tekemään.

Adalla on painoa tällä hetkellä hurjat 42 kiloa! Joten antibioottien määräkin on melko huima! Ostinkin vielä biobak maitohappobakteeria, että ei enää niin hirmu pahasti maha veteläksi menisi. Adallehan tämä anaalirauhasongelma on melko varmasti aiheutunut juurikin tiineyden takia. Adalla ei ole koskaan aiemmin ollut terveyden takia ongelmia. Ainoastaan viime kesänä kinner venähti. Muuten eläinlääkärireissut ovat olleet ainoastaan rokotuksia, terveystarkastuksia tai proge-testejä tms. Nyt Adalla on maha ollut pehmeänä. Ei ripulilla eikä löysänäkään, mutta pehmeänä, mikä varmasti on edesauttanut, ettei anaalirauhaset ole päässeet tyhjenemään ja olemme nyt tässä tilanteessa. Itseä eniten harmittaa, että olen päästänyt tilanteen näin pahaksi, enkä ole huomannut Adaa vaivaavan jokin ja nytkin tiineyden syyksi laitoin kaiken. 

Onneksi kuitenkin kyseessä ei ollut mitään vakavampaa ja mitään, mikä tiineyteen vaikuttaisi. Nyt toivomme, että Ada ehtii pyllynsä parannella ennen pentujen syntymistä. Hieman on neidillä hankalaa tötterö päässä kulkea, kun ei ole koskaan aiemmin moista tarvinnut. Mieluummin ei tee yhtään mitään ja jos jumiin jää, ei siitä pois pääse omin voimin. 

Vuorokausia no nyt 56 eli jäämme mielenkiinnolla odottamaan, milloin synnytys alkaa!