Kajaani Tamminäyttely 11.1.2015

Huh huh, kun aika rientää. Aamulla tajusin, että en ole tammikuussa paljoa meidän elämästä päivitellyt ja kaiken lisäksi on Kajaanin reissustakin unohtunut kertoa. Molemmat sankarit olivat mukana totta kai. Hirveäähän sinne halliin oli kahden sekopään kera mennä, mutta lopulta saatiin häkit pystyyn ja koirat talteen. 

Jännitti taas, miten Aslak käyttäytyy... Aloitin taas hyvissä ajoin Aslakia nakkien kanssa totuttamaan ja harjoiteltiin keskittymistä. Välillä kääntyili ja haukahteli muille koirille, mutta sain nopeasti katkaistua rähinän. Kehään mennessä oli koirat melko tiiviisti asettuneet ja meidän piti päästä erään koiran eteen, mutta omistaja jo niin seisotti koiraansa siinä, että ei tajunnut siirtyä ennen kuin Aslak meinasi käydä hänen koiransa päälle... Heti Aslak rähinän lopetti, kun nakin taas kuonon eteen laitoin ja siirryimme omalle paikalle. 

Juoksu meni miten meni toisten kanssa. Hieman oli lentoon lähdössä poika. Mutta hienosti Aslak seisoi ja suoritti oman osuutensa hienosti. Tuomari ei katsonut koirien hampaita itse, mikä kävi meille todella hyvin. Adan kanssa asia tuotti hieman ongelmia... Aslak sai ERI:n ja oli luokkansa kolmas. Arvostelukaan ei mikään huono ollut.

Tuomari: Delerue Pedro Sanches

"Good type. Correct head. Strong neck and topline. Deep chest. Correct front. Good movement. Correct coat."

ERI NUK3

Aslak jatkoi rähinöitään häkissä ollessaan, kun paras uros kehässä eräs koira rähisi koko ajan toisille koirille. Olimme metrin päässä kehän reunasta ja Aslakia selkeästi ärsytti toisen ärinä. Osasi herra kyllä myös rauhoittua häkkiin ja otti pienet nokosetkin siellä.

Ada oli ihan hirveä hötkyilijä. Adan kanssa emme ole edes harjoitelleet näyttelyssä hampaiden näyttämistä itse, joten sitä sitten siinä treenailtiin. Eihän siitä mitään meinannut tulla, kun sormet nakille haisi. Lisäksi Adahan oli ihan hirveän näköinen, kun ei ehtinyt turkkiaan kasvattaa takaisin...

Näyttelytreeneissä Adan juoksu on rauhoittunut, mutta kehässä ei enää rauhallisuutta ollut laisinkaan. Pystyssä kuitenkin pysyttiin ja neiti seisoi kuitenkin todella kauniisti. Tällä kertaa ei arvostelu kuitenkaan mikään mairitteleva ollut ja EH:n neiti sai. 

Tuomari: Delerue Pedro Sanches

"Feminin head. Good topline. Too short in body. Too straight in front and rears. Should have deeper chest. Needs more extension in movement. Not in coat at the moment."

EH AVK3

Ja poistuminen oli Adan kanssa ihan hirveää. Ärsytti todella paljon Adan suoritus kehässä ja hötkyily ei loppunut sen jälkeen vaan tuntui vain yltyvän. Hirveä show saatiin varmaan aikaiseksi, kun yritettiin poistua ja kyllä muuten hävetti... Mutta jospa ensi kerralla sujuisi hieman paremmin... Tuusniemi olisi seuraava koitos. Tässä on odoteltu Adan juoksujen alkamista. Tämä viikko oli aikaa, jotta juoksut ehtisivät loppua ennen seuraavaa näyttelyä, mutta huonolta näyttää... 

Joulun viettoa ja uutta vuotta

Meillähän meni joulun vietto tänä vuonna hieman eri tavalla aikaisempiin vuosiin verrattuna. Yleensä on koirat saaneet olla kaikessa mukana, mutta Aslakin tulon myötä, kun Ada on herkistynyt mm. ruoalle, ei jouluherkkujen myötä haluttu taisteluita pyhien ajaksi. Joten koirat saivat viettää aikaansa aika paljon luita järsien tarhassa. 

Ensiksi Riki lähti meidän mukaan äitini luokse aattoa viettämään. Aamunhan Riki jo aloitti vahtimalla lahjoja kuusen alla kotona. Ja Rikihän on aatona aina ihan täpinöissään, joten varoittelin jo äitiäni asiasta... Hienosti äitini luona meni, vaikka siskoni oli perheineen paikalla ja nuorin pelkää meidän koiria todella paljon! Rikiä ei poika edes oikeastaan kiinnostanut, mutta ohikulkiessaan tönäisi isolla koollaan pienen vajaan kaksi vuotiaan turhankin helposti nurin. Riki pääsi pulkkakyytiä lapsille antamaan. Aisat ovat ostoslistallani, mutta tällä kertaa mentiin vielä ihan perusvaljailla. Pienin oli isoveljen sylissä ja hienosti koko matkan kyydissä malttoi istua. Äitinsä oli suurimmaksi osaksi mukana, mutta käytiin myös reittiä, jossa olimme ihan keskenämme. Hienoa tunnelmaa; pakkasta -20, Rikiretki (sisäpiirin juttu) ja joululauluja laulettiin. 

Kotona Riki pääsi tarhaan ja hetkeksi otettiin karvaton neiti sisään lämmittelemään. Otettiin kuitenkin kohta Aslak sisään joululahjoja aukaisemaan. Ja voi että kun meni poika sekaisin, kun sai oman lahjansa! Jokainen koira sai omantyyppisensä lahjan ja Aslakille kyseessä oli vetolelu, jonka kanssa Aslak juoksi ympäri olohuonetta ja viskoi sitä jokapuolelle! Kyllä oli poika onnellinen! 

Ja mitäs minä sainkaan joululahjaksi!? Kuten jo yllä kuvassa pilkisti: kickspark max koira-adapterilla ja tuplajarrulla!! Kyllähän minä jo erinäisten sattumusten kautta tiesin sen saavani, mutta jäi siinä lisävarusteet ja väri kuitenkin yllätykseksi. Ja totta kai ensimmäisenä piti kickspark koota ja lähteä Aslakin kanssa sitä testaamaan! Mies totesi kotiin tultuamme, että "kyllä lähditte hirmuista vauhtia!" Ja meni siinä kyllä muutama päivä totutellessa mm. jarruja käyttämään ja tuntumaa hakiessa. Muutaman päivän jälkeen otin jo Aslakin ja Rikin yhdessä sen eteen ja todella hienosti meni! 

Treenin jälkeen pääsi Aslak myös tarhaan, kun otettiin Ada aukaisemaan lahjoja ja turkittomana pääsi yön viettämään sisällä. Kongilelulla mentiin Adankin kanssa, mutta pallon muodossa. Tykkäsi Adakin omasta lelustaan niin paljon, ettei malttanut puruluuta syödä ollenkaan. Ja liekö maha ollut täynnä ihan oikeata luuta, jota oli päivän tarhassa syönyt. 

Riki sai omat lahjansa aukaista hieman myöhässä. Ja ei tullut ajateltua ihan loppuun asti Rikin lahjan kanssa. :) Puusta tehdyt lahjat eivät oikein Rikin käsittelyä kestä... 

Uuden vuoden vieton osa aloitteli jo muutama päivä aikaisemmin ennnen sallittua rakettien ampumis aikaa. Sunnuntai-iltana oli Ada ja Aslak olleet jo tunnin verran illalla tarhassa ja itse juuri nukkumaan käymässä, kun Ada aloitti kiljumisen tarhassa. Juoksin alakertaan miehelle samalla huutaen, että koira huutaa tarhassa. Ja pakkaseen vähissä vaatteissa kiireellä juostiin katsomaan, mikä Adalla on hätänä. Mitään fyysistä emme löytäneet, mutta Ada oli täysin paniikissa ulkona! Sisään Ada saatiin niskavilloista raahaamalla, kun kieltäytyi maasta muuten liikahtamasta. Aslak oli kunnossa ja lopulta vein Aslakin ja Rikin tarhaan ja Ada pääsi viettämään yön vieressä sängyssä makoillen. Tuttu vaan epäili, että noinkohan on lähellä käynyt joku pienen pamauksen käynyt tekemässä (sisään ei mitään kuulunut) ja Ada sitä säikähti. Mutta Ada on sen jälkeen viettänyt aikaa sisällä, emmekä ole tällä viikolla vetolenkilläkään käyneet, kun en ole halunnut ottaa riskiä paukuista. Silloin tällöin on jokunen pauke kuulunut... 

Uuden vuoden aatto meni muuten ihan hyvin. Kuuntelimme musiikkia sisällä ja koirat juoksutettiin pihalla ennen kuutta. Ystäväpariskunta tuli alle vuoden ikäisen poikansa ja cottonin kanssa meille saunomaan ja iltaa viettämään. Eikä Adalla ollut mitään hätää, kun cottonin kanssa touhuili ja varovaisena lapsen touhuja seuraili. Ennen nukkumaan menoa käytin Adan pihalla hihnassa ja pojat pääsi ihan irti tarpeilleen. 

Vuosi 2014 oli oikein tapahtumarikas. Adan näyttelyura aukesi ihan kunnolla menestyksen myötä, vaikka sitä viimeistä sertiä ei vielä tullutkaan. Aslak saapui meille ja lauma on saanut aivan uutta eloa. Ja Riki vain on edelleen nallukka ja nauttinut elämästään täysin rinnoin harrastusten ja lauman myötä. Ja Rikiä ollaan saatu fyysisesti parempaan kuntoon, kun paino on tippunut 47 kilosta 39 kiloon!! 

Vuosi 2015 tuo tullessaan näyttelyitä ja Adalle viimeisen sertin metsästystä ja Aslakille sen ensimmäisenkin metsästystä. Kicksparkin myötä on tullut aivan uutta intoa vetotouhuihin. Ja Adan saaminen hyvään fyysiseen kuntoon on edelleen tavoitteena. Hieman on edistystä tapahtunut, kun painokin on jo pari kiloa noussut. Tarhan rakennus jäi vajaaksi kesällä, joten sitä jatketaan, kun sää sallii. Tavoitteena saada taottua järkeä itse kullekin päähän. Ada on sitä jo jonkin verran saanut, kun jättää rähinätkin kesken, mutta Aslak veisi edelleen rähinät loppuun asti, jos ei väliin mene. Riki on ruvennut joissain asioissa vastaan laittamaan, joten niihin asioihin pyritään puuttumaan ja saamaan tilanteet entiselleen. 

Tässä vielä pari kuvaa Adasta. Yllä Ada on karvattomana joulukuussa 2013 ja alla karvattomana joulukuussa 2014. On se vaan hienosti kasvanut. Ada on todella hienosti kehittynyt niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Vielä kaipaa massaa lisää, mutta treenikausi onkin vasta aluillaan. :) 

Ja vielä lopuksi videota Adan treenistä kicksparkin kanssa.