Marraskuun agilitytreenit

Adalla on syksyn aikana riittänyt treenaamista. Kisoja ei marraskuussa ole vielä ollut, mutta tulevan viikonloppuna suuntaamme taas Kuopioon. Välillä on tuntunut, että tututkin jutut ovat olleet vaikeita. Välillä taas suurin osa on sujunut kuin tanssi ja olemme kehittyneet monissa asioissa. 

Marraskuun keskeisin tavoite on ollut Adan itsenäinen keppiosaaminen. Etupalkkaa hyödyntäen opetin Adan itsenäisesti hakemaan oikean keppivälin ja tekemään kepit loppuun minun sijainnistani huolimatta. Tällä hetkelle olemmekin siinä pisteessä, että Ada osaa hakea hyvin kepit ja etupalkan avulla on saanut vauhtia. Vauhti pitäisi saada myös pysymään, vaikka etupalkkaa ei aina olisikaan ja seuraavaksi pitäisi keskittyä myös keppien itsenäiseen lopetukseen. Melko hyvin Ada sietää sen, että otan sivuttaista etäisyyttä tai jään hieman taakse, mutta lähtee edelleen herkästi liikkeni mukaan, jos lähden vastakkaiseen suuntaan Adan etenemissuuntaan nähden. 

Puomin kanssa palaamme taas hieman askeleen taaksepäin ylösmenokontaktin osalta. Tai siis oikeastaan edelleen siedätän Adaa etupalkan kanssa osumaan kontaktialueille. 

Kokonaisuutena Ada tekee hyvää työtä, on vauhdikas ja varmempi, etenee hyvällä sykkeellä. En aina enää edes ehdi ohjaamaan edestä päin vaan poispäinkääntöjä pitää hyödyntää ja ottaa takaaleikkaukset haltuun pitäen vauhdin samana. 

Marraskuun alussa oli Joensuun agilityurheilijoiden seuramestaruuskisat. Kisaavien maksiluokassa tuli ainoastaan kaksi nollatulosta ja jäimme Adan kanssa hitaampana kakkossijalle. 

Pentuelämää

Pennut on jo 19 vuorokauden ikäisiä eli kolme viikkoa alkaa olla täynnä. Painoa on jo kaksi kiloa. Pennut kasvavat hurjaa vauhtia! Pentupakettien valmistelut on aloitettu, rekisteröinti on aloitettu, varattu pentutarkastus + sirutus + polyneuropatiatestin ottaminen ja vieraita otettu jo vastaan pentuja rapsuttelemaan. Taiga on tuttujen antanut mennä pentujen luokse hienosti, mutta vieraampien ihmisten kanssa Taiga on selkeästi epäluuloisempi. 

Taiga on käynyt lyhyillä kävelylenkeillä. Tarkoitus on nyt aloittaa hiljalleen saamaan Taigalle taas lihasmassaa takaisin. Siksi Taiga on totutellut taas muun lauman kanssa olemiseen ja tavoitteena saada Taiga ja Aslak juoksemaan yhdessä pihalle pian. Taiga on tähän asti ollut ulkona yksikseen. Tänään yritin saada leikkimään lempilelullaan ja juoksemaan, mutta sää oli ikävä ja Taiga lelun kanssa juoksi aina portaille odottamaan. Kokeilimme myös pari kertaa keppejä. Ensin yritin etupalkan kanssa, mutta Taiga juoksi suoraan kepeistä ohi. Sitten otin itse palkan ja silloin Taiga teki kepit pari kertaa. Olemme Taigan kanssa sisällä myös treenanneet maton koskettamista takajaloilla puomia muistutellen ja nenällä käden koskettamista. 

Pennuilta leikattiin kynnet ensimmäisen kerran kahden viikon iässä. Tänä aamuna leikkasin jo toistamiseen. Huomasin myös eilen illalla, että hampaat ovat puhjenneet. Silmät aukesivat noin 11-13 vuorokauden iässä. Ensimmäinen matokuurikin on annettu jo. Ensimmäisen kerran kiinteää ruokaa pennut saivat 18 vuorokauden iässä. Tällä kertaa meillä syötetään pennuilla Eukanubaa. 

Pentuja on opetettu käymään tarpeillaan sanomalehden päällä. Silloin, kun olen paikalla ja pennut heräävät, olen nostanut ne heti sanomalehdelle. Etenkin yksi uroksista on oppinut hyvin ja tänäänkin itse siirtyi puolen metrin päähän sanomalehdelle pissalle. Se meni matolle makaamaan, josta kohta nousi ja meni kakalle sanomalehden päälle. 

Pennuilla alkaa löytymään luonnetta koko ajan paremmin. Tällä viikolla ne ovat oppineet murisemaan, haukkumaan ja ärisemään toisilleen. Odotellaan, että vielä paremmin rupeaa löytymään erilaisia persoonia, ennen kuin päätetään pentujen kodit. Kaikki pennut ovat tällä hetkellä varattuja. 

Itselle on haasteellista tehdä päätös siitä, kumpi narttu jää kotiin. Toinen menee sijoitukseen, eikä matka pitkä ole, mutta itselle jäävän kuitenkin on tultava toimeen laumassa ja tavoitteena on agility- ja vetokoira. Molemmat nartut tulevat käymään näyttelyissä. Toinen nartuista on soopeli ja nyt jo eroaa hieman nallemaisempana olemukseltaan. Toinen on enemmän harmaavalkoinen hieman soopelin vivahteella.  Selkeästi hieman sirompi. Molemmat ovat terhakan oloisia temperamentiltaan, soopeli ehkä hieman temperamenttisempi. Eli saadaan vielä hetki seurata pentujen kasvua ennen lopullisen päätöksen tekemistä. 

Muu lauma on saanut hiljalleen nähdä pentuja. Taiga ei vielä ole ollut mukana, mutta Taiga on jäänyt muiden pentujen luokse rauhassa, kun olen ottanut yhden pennun kerrallaan alakertaan muita tapaamaan. Ada rakastaa pentuja ja on ruvennut hieman egoilemaan vieraille koirille. Riki on vielä tyytyväisenä vain haistellut. Aslak on ollut innoissaan, mutta toisaalta kerran säikähti pentua. Välillä saavat hieman tutustua pentuihin, mutta paremmin vasta 4-5 viikkoisena. 

Pennut tuli taloon!

Pitkä odotus sai vihdoin tiistaiaamuna päätöksensä, kun puoli viideltä ensimmäinen Taigan pentu syntyi. Taiga halusi tehdä kaiken kunnolla pitkän kaavan mukaan ja ensimmäisen kerran lämpö laski alle 37 asteen jo torstai-iltana, mutta nousi pian takaisin yli 37, ja seuraava lämpöpiikki tuli lauantaina. Sunnuntaina Taigan käytös antoi viitteitä, että synnytys lähestyy, mutta lämpö laski pysyvästi vasta sunnuntai-iltana. Koko maanantaipäivä jännitettiin, että joko nyt.. Vai nyt.. Kohta.. Mutta edelleen maanantai-iltana menimme normaalisti nukkumaan, eikä lämpö ollut vielä lähtenyt nousuun kunnolla. Kahdelta yöllä heräsin ja käytin Taigan pihalla ja mittasin jälleen lämmöt, eikä lämmöissä edelleen ollut muutoksia. Hieman Taiga oli ehkä levottomampi, mutta kaikista huonosti nukutuista öistä johtuen nukahdin melko pian uudelleen sohvalle. Puoli viideltä heräsin Taigan kiljuntaan kuin Taigaa olisi tapettu. Kiirehdin pentulaatikolle tutkimaan Taigaa, jolloin Taiga meinasi jopa puraista minua. Samalla tajusin, että ensimmäinen pentu oli jo melkein kokonaan syntynyt. 

Kahden seuraavan tunnin aikana syntyi kaksi pentua lisää. Ne syntyivät rauhassa ja melkein huomaamatta. Jäimme odottamaan vielä kahta pentua (kävimme röntgenissä, jossa löydettiin viisi pentua). Pari tuntia oli aivan hiljaista ja mieskin lähti jo töihin. Jälleen meinasi itsellä väsymys viedä voiton, mutta näin, että Taigalla pieniä supistuksia oli. Pentulaatikkoon oli valunut jo melko paljon verta ja huomasin, että Taigan karvoissa oli vihreää. Soitin eläinlääkärille, joka neuvoi rauhassa odottamaan. Hän totesi, että älä tuijota väriä vaan aikaa. Kun kerta supistuksia oli, ohjeeksi sain odottaa puolisen tuntia. Kohta puhelun jälkeen tajusin, että laatikossa oli myös vettä ja ynnäilin oireita ja keksin, että todennäköisesti pennun sikiöpussi on hajonnut. Onneksi melkein samantien näin jalat ja tajusin, että kaiken lisäksi pentu syntyy takajalat edellä. Laitoin hanskat käteen ja yritin Taigaa varovasti auttaa. Taiga ei kuitenkaan apua halunnut ja sai puserrettua pennun ulos itse. Taiga onneksi oli reipas putsailija ja pentu oli heti virkeänä. Jäin siis odottamaan vielä viimeistä pentua, joka sujahtikin jo vartin sisällä edellisestä maailmaan. 

Kaikesta odottamisesta huolimatta Taiga halusi olla kätilöystävällinen ja hoiti homman viidessä tunnissa loppuun. Ongelmaksi meinasi muodostua Taigan saaminen pentulaatikosta tarpeilleen ja pesulle. Hihnaan piti laittaa ja puoliväkisin viedä pihalle. Kaikki siivoukset sain vihdoin tehtyä ja istahdin pentulaatikkoon tutkimaan ja mittaamaan pennut. Kaikki oli hyvin.

Taiga on ollut hyvä äiti. Taiga ei halunnut ensimmäisinä päivinä herkästi poistua pentujen luota, mutta hiljalleen on suostunut kävelylle tai tullut sohvalle kanssani makoilemaan. Ruoka maistuu hyvin ja vatsakin on kerran vasta ollut osittain löysällä. 

Pentujen ollessa kahden vuorokauden ikäisiä, pääsi Ada sisään. Portti oli välissä ja Ada ei pystynyt näkemään pentulaatikolle, mutta Taigan kanssa tervehtivät toisiaan portti välissä. Kaikki sujui hyvin. Kolmen vuorokauden iässä eli tänään pääsivät myös pojat sisällä käymään samalla tavalla. Aslakille jopa näytimme portin takaa paria pentua. Kaikki on sujunut todella hyvin ja Taigalla ei ole ollut kertaakaan tarve rähistä kellekään. Taiga kävi myös Rikin kanssa kävelyllä yhdessä. 

Tällä hetkellä meidän laumassa on paljon pissaa, kakkaa ja pennun tuoksuista elämää! (Eli sitä pissiä ja kakkaa!)