Riki pääsi vuorostaan sään niin salliessa vetolenkille. Menimme Rikin kanssa pitkästä aikaa maastoon eli mäkiä riitti ja jyrkkiäkin vielä. Riki teki töitä suht hyvin. Alkuun meinasi merkkailemaan pysähdellä, mutta käskystä jatkoi matkaa. Muutamia kertoja annoin pysähtymis-käskyn, jotta sai luvan kanssa merkkailla.
Yllätyin, miten rauhallisesti Riki lähti omalla kujalla liikenteeseen, mutta kevyen liikenteen väylälle päästyämme Riki lähtikin painelemaan hyvää vauhtia eteenpäin. Ensimmäisen kilometrin keskinopeus oli 10,9 km/h, mutta muut kierrosajat olivatkin 8-8,5 km/h. Positiivista oli, että vaikka maasto olikin todella epätasaista, sai Riki pidettyä vauhdin koko ajan tasaisena. Viimeisen kilometrin aikana Riki taisi jo väsähtää, kun olisi jatkuvasti halunnut pysähtyä merkkailemaan. Ja Rikillähän lenkit laittaa mahan veteläksi...
Voi kunpa vain saisin tiimin kasaan siten, että se toimisi täydellisesti yhdistäen meidän jokaisen koiran parhaimmat puolet: Rikin voiman, Aslakin vauhdin ja Adan pään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti