sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Juha Oreniuksen koulutuksessa

Juha Orenius saapui Joalle kouluttamaan tänä viikonloppuna. Olimme Adan kanssa ainoastaan lauantaina (koska joskus on vaan priorisoitava). Radalla oli paljon meille tuttua, kuten takaakierrot ja ininit. Radalla oli myös kohtia, jotka tiesin vaikeaksi ja joissakin kohdissa tein tarkoituksella asiat vaikeaksi valitsematta sitä helpointa ohjausta, jonka tiesin meidän jo osaavan. Emmehän me mitään voisi oppia, jos tekisimme aina niitä samoja luihin ja ytimiin jo muotoutuneita ohjauksia. 

Ensimmäiseksi ongelmaksi meille muodostui kepit. Keppialoitus ei sinänsä, mutta Adan viime aikoina ongelmaksi asti muotoutunut "älä vaan tee mitään ohjauskuvioita keppien jälkeen tai en osaa tehdä keppejä loppuun" -tapa toi suuria haasteita tällä radalla. Keppien jälkeen piti tehdä pienimuotoinen päällejuoksu, mutta Ada joko juoksi väärään putkenpäähän tai jätti kepit kesken. Itsellä tuli jo heti turhautuminen päällimmäiseksi tunteeksi ja sen jälkeen koin vain kiirettä, että ehditään jotain oikeasti oppiakin ja kokeilla. Jätettiin kepit lopulta hautumaan ja kotiläksyksi. 

Jatkettiin putkesta vaikeaan inin kulmaan. Olisin toki voinut helposti tehdä saksalaisen, mutta tässä kohtaa tarkoituksella hain haastavampaa ohjausta. Tässä Juha minulle kädestä pitäen näytti, missä asennossa minun pitäisi olla, jotta saisin Adan tulemaan ininiin. 

Keinulta hypylle ja puomin alta menevään putkeen ja kiireellä sen jälkeen persjättöön. Seuraava ongelma olikin se putken hakeminen. Koko ajan Ada lähti liikkeeni mukana ohi putken. Kouluttajani oli katsomassa treeniä ja yritti vinkata minulle vastaisen käden käyttöä, mutta en ymmärtänyt hänen eleitään kentän reunalta. Kyllä Ada lopulta meni putkeen ja sain pistää töppöstä toisen eteen, että ehdin persjättöön putken jälkeen. 

Toisella kierroksella pääsimme paremmin vauhtiin. Loppu olikin meille enemmän tutumpaa inin kulmia sekä erilaisia takaakiertoja upean puomin kera. Yhden ininin ajoitusta kävimme tarkemmin läpi ja Juha sitten totesikin, että otatko sitten kaikki 29 estettä. En halunnut jäädä hinkkaamaan keppejä, joten otettiin vain 24 estettä. Hieman alkoi hapottamaan lopuksi ja kolmanneksi viimeisellä esteellä ei enää vain ohjaus pitänyt. 



Kotiläksynä: kepeiltä poistumisia, keinu kuntoon (Ada isona koirana saa painettua keinun alas ennen kontaktialuetta ja hyppää sen yli), putken hakemiset sekä inin kulmia. 

Näiden lisäksi edelliset kotiläksyt kisoista/treeneistä: puomin tekeminen ohjaajan sijainnista huolimatta, takaakierrot vieläkin itsenäisemmäksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti