Päivittelyä

Edellisestä tekstistä onkin päässyt kulumaan aikaa muutama viikko. Mitään ihmeempää ei ole ehtinyt tapahtua. Edelleen aika on mennyt työn, muuton ja erään toisen erittäin jännittävän projektin kanssa. Rikin kanssa treenaaminen on jäänyt ja Riki on päässyt viime viikot ainoastaan lyhyille hihnalenkeille. Mutta tulevana viikonloppuna Riki pääsee taas energiaansa kuluttamaan! Huomenna vihdoinkin muutamme ja sitten Riki saa oman pihan! Seuraavana hieman kuvia nelijalkaisten panoksesta muuton valmisteluun!

Hyvin "siististi" miehen kasvot yritin piilottaa. :) Riki mielellään on mukana tehtiin mitä vaan.

Mutta lopulta korva kiinnostaa aina enemmän, jos samalla tasolla Rikin kanssa ollaan. 

Ja välillä pitää muistaa levätä. Nyt on niin paljon laatikoita ja jätesäkkejä pitkin asuntoa, että Riki on tottunut pieneenkin nurkkaan. 

Tarkkailija

 Päästiinhän me välillä lenkillekin. Ja liekö johtuu valtavasta energian määrästä, jota Riki ei ole päässyt kunnolla purkamaan, on lenkeillä sattunut pieniä hepulikohtauksia... Ehdinpä eräästä kerrasta ottaa pienen videopätkänkin. Mutta hepuli on hirmuista edestakaisin ja ympyrää juoksemista ja kuoppien kaivamista.

Mielenkiintoiset tilannekuvat. :)

Eräs hepulikohtaus päättyi ojaan juoksemiseen... 

Käytiinpä myös tiistaina Rikin rokotukset päivittämässä. Totta kai mentiin samalle, jonka luona pentunakin käytiin. Ja totta kai Riki käyttäytyi samalla tavalla eli lauloi serenaadit odotushuoneessa! Riki rakastaa kyseistä eläinlääkäriä ja taisi kyllä muistaa sen vielä. Yritin odotellessa Rikin painon mitata, mutta vaikka kuinka yritin, en saanut Rikiä astumaan vaa'alle! Yritin nameilla ja yritin etutassut siirtää ensin ja yritin jopa nostaa (vaikka en kyllä jaksa edes), mutta aina kun yritin otteen ottaa seisovasta koirasta, iski takapuolen maahan tai lösähti maahan makaamaan... Huone oli kaiken lisäksi täynnä ruokaa, eikä Riki sitenkään keskittynyt mitenkään nameihin... Lopulta luovutin ja jäätiin istumaan ja odottamaan. Ei vaan millään malttanut vaan tosiaan lauloi ja olisi mennyt ohi menevien mukaan. Pieneen odotustilaan tuli vielä toinenkin koira. Rikiä yli puolet pienempi. Jäivät odottelemaan ovelle ja kysyi, minkälainen Riki on. No, ystävällinen, melkeinpä liiankin ystävällinen... Kaksin käsin sain Rikiä paikoillaan pitää, kun olisi halunnut mennä moikkaamaan. Onneksi kohta (20 minuuttia myöhässä) päästiin sisään. 

Rikihän ei mitään piikkejä huomannutkaan. Kuolasi vain apulaisen käden nameja syödessään. Kysyin samalla Rikin lihavuudesta. Totesi, että ei Riki lihava ole! Mutta olisi pieni rasvakerros ihon alla, josta ei kyllä mitään haittaakaan ole, kun on talvikin tulossa. Mutta nyt olisi rokotuksetkin kolme vuotta voimassa. Toivotaan, että ei tarvitse aikaisemmin eläinlääkärin mennä. Ainakaan Rikin kanssa. Silveriä ollaan tarkkailtu ja saatetaan joutua Silverin kanssa vielä kenties tämän vuoden puolella menemään. Hieman on kysta meidän mielestämme kasvanut... Mutta seuraillaan vielä ja hoidetaan muutto ensin alta pois. Sitten huolehditaan lisää.