Perjantaina meillä kävi kylässä tuorein kummitettavani. Laitoin rasavillit vinkujat eli pojat tarhaan ja Ada sai tehdä tuttavuutta n. kolmen kuukauden ikäisen pojan kanssa. Ada oli heti innokkaana vastassa, mutta nopeasti vauvaa haisteli ja siirtyi vauvan äidin silitettäväksi. Sylittelimme vauvaa ja syötimme Adan pyöriessä vieressä, kunnes laitoimme vauvan huovan päälle lattialle. Ada olisi toki heti halunnut huovalle mennä, mutta siirtyi, kun vauva siihen laitettiin ja Ada viereen tuli pötköttelemään.
Ada hienosti oli vauvan kanssa. Haisteli joka puolelta ja vauva sai potkia ja karvoista kiinni piti, eikä Ada sanonut mitään. Välillä Ada siirtyi meidän aikuisten rapsuteltavaksi ja meinasi kyljelleen kellahtaa vauvan päälle ja kissan perään vauhdilla juoksi melko läheltä vauvaa, mutta mitään ei kuitenkaan sattunut. Vauvakin tykkäsi Adasta. :) Minkähänlainen parivaljakko näistä saadaan.
Pojat välillä tarhassa ikäväänsä ulvoivat, mutta saavat odottaa pienen kasvamista, jotta pääsevät tapaamaan lähietäisyydeltä. Kumpikaan varmasti mitään tekisi pienelle tahallaan, mutta Rikillä on niin isot tassut, että huitominen ei kävisi päinsä ja Aslak on niin aktiivinen touhuilija, että saattaisi vahinko käydä pienen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti