Kesän kuulumisia

Eipähän tässä kesällä ihmeitä ole ollut. Ollaan lomailtu koirien kanssa. Itse aloitin jo ennen juhannusta loman ja töihin menen elokuun alussa. Helteitä ei ole ollut, mutta sen verran lämmintä, että koirat ovat saaneet omaa tahtiaan pihalla juoksennella. Aslak on ollut jännä tapaus, kun on mielellään tarhassa ollut vaikka yksinkin. Pihalla leikkien jälkeen menee suoraan tarhaan hiekkamonttuun makoilemaan, eikä sieltä pois tule ellei mene väkisin hakemaan. Liika tarhassa olo saa kuitenkin aikaiseksi ulvovan koiran...

Riki täytti 27.6. neljä vuotta! Iso ronttimus painaa sen 36-37 kiloa ja synttärikuvat otettiin saman ilmeen kera kuin edellisinäkin vuosina.

Kaverin cottoni kävi meillä kouluttautumassa parin yön verran. Harjoiteltiin yksin olemista ja samalla kaikille neljälle hieman sosiaalisuusharjoituksia. Vaikka sinänsä tuttuja kaikki toisilleen jo olivatkin. Ensin pääsi Riki olemaan cottonin kanssa ja toiset odottivat tarhassa. Muutaman tunnin jälkeen vaihdettiin Adaan ja vielä ennen nukkumaan menoa myös Aslak pääsi cottonin kanssa touhuilemaan. 

Yllätyimme positiivisesti! Kaikki tuli niin toimeen hyvin keskenään, että viimeisenä päivänä kaikki pääsivät samaan aikaan sisälle. Kukaan ei tappanut ketään ja malttoivat jopa rauhoittuakin sisälle. 

Olen kyllä vielä varmemmin sitä mieltä, että malamuutti on meille sopiva rotu. Cottoniin verrattuna ainakin. Kyseinen tapaus oli niin sosiaalinen tapaus, että meinasin jo hulluksi tulla! Kyllähän meidänkin koirat sosiaalisia on ja kaipaavat laumaa, mutta ei ne kuitenkaan koko aikaa jaloissa pyöri! Ruokaakin laittaessa Riki makaa ruokapöydän alla odottamassa ja Ada ja Aslak kummatkin makaa keittiön lattialla, mutta ovat paikallaan. TIedän tasan tarkkaan, missä ne makaa ja osaan väistää ja liikkua kuitenkin sujuvasti keittiössä ilman, että tarvitsee varoa tai komentaa koko ajan. Toisin kuin cottonin kanssa... Toinen hyvä ettei kahdeksikkoa vetänyt jalkojen ympärillä koko ajan... Piti komentaa tiukasti menemään sivuun. Lopulta oppikin menemään tason alle ja sieltä seuraili touhuja. Malamuutti on sopivan itsenäinen ja omapäinen koira meille. 

Kävimme tällä viikolla maanantaina Adan kanssa vetolenkillä. Päätimme siis lomailun siltä osin lopettaa, kun kerta yötkin niin viileitä ovat (+6). Vaikkakin sen jälkeen on ollut liian lämpimiä öitä, joten siihen se sitten jäikin... Mutta olipahan hieno lenkki Adan kanssa! Muutaman kilometrin verran painettiin hirmuista vauhtia! Keskimääräinen liikkumisnopeus oli 13,4 km/h, mutta alkumatkasta yli puolet mentiin yli 20 km/h. Hermot jäi neidille kuitenkin kireälle, kun lenkin päätteeksi hyökkäsi Aslakin kimppuun selästä päin! 

Kissoille ostettiin uusi raapimapuu! Ei ole kyllä kovassa käytössä vielä ollut... Mutta oli puoleen hintaan...

Kuvausten tulokset tulivat heti seuraavan viikon maanantaina juhannuksen jälkeen. Ada jatkaa C/C lonkkien kanssa. Aslak sai loistavat tulokset: A/A 0/0!! PN-tuloksia odotellaan edelleen. 

Koirien kanssa on kyllä hienosti mennyt viime aikoina. Adan juoksut ovat kuitenkin tuloillaan, joten hämminkiä odotellessa... Karvat alkoivat kunnolla lähtemään pari viikkoa sitten. Juoksuja siis odotellaan syyskuulle. 

Näyttelyitä aloitellaan taas elokuussa. Sen jälkeen taitaa seuraavat ollakin vasta 2016 näyttelyt... Iisalmeen mennään Aslakin kanssa ja molemmat ilmoitettiin Joensuuhun. Ada vain kansainväliseen näyttelyyn. Adalla vaan tuskin on karvoja kummoisesti silloin, mutta käydään kuitenkin kun lähellä on. Aslak on melko siistin näköinen, vaikka ei karvat vielä takaisin ole kasvanut. Aslak on päättänyt myös vielä kasvaa. Rotevoituu.

Saadaan varmaan koirille uusi kaveri, malamuutti. Meillä kävi talvella malamuutteihin tutustumassa eräs ja hän on nyt malamuutin ottanut ja mielellään tulisi sosiaalistamaan meidän tapausten kanssa. Innolla odotan! 

Sellaista tällä kertaa. 

Lonkka- ja kyynärkuvaukset

Kävimme tänään taas eläinlääkärillä tarkoituksena ottaa Aslakilta lonkka- ja kyynärkuvat ja Adalta uusinta lonkista. Adalla oli siis reilu vuosi sitten C:n lonkat ja ell kertoi, että on löysyyttä lonkissa. 

Ada osoitti nukahtamisen merkkejä jo viidessä minuutissa, mutta nosteli päätään vielä puolen tunnin jälkeen. Aslak osoitti nukahtamisen merkkejä vasta 20 minuutin jälkeen ja piti vielä lisää aineita antaa, jotta oikeasti nukahti. Ada ei missään vaiheessa ollut täysin unessa, joten ei tarvinnut edes herätettä. Herääminen täysin on kyllä silti vaikeaa. Autoon piti nostaa ja sieltä pois. Nyt makoilee vain keittiössä matolla. 

Aslakille annettiin heräteainetta, kun en tiedä, miten pitkään olisi muuten mennyt heräämisessä. Käveli reippaasti itse pois ja kotona sisällä jo jolkotteli, mutta väsymys vei kuitenkin voiton. 

Tuloksia odotellessa. Ei oikein osannut eläinlääkäri juuta eikä jaata sanoa. Aslakilla on paremmat lonkat kuin Adalla ja Adasta totesi, että ei ne A:n lonkat ole. Sitä en odottanutkaan. Adan kohdalla odotellaan, olisiko B:ksi kehittyneet. Kasvattaja totesi kuvista, että saattaisi vaikka ollakin. Ja Aslakin lonkat ja kyynärät olivat hänen mielestään hyvät. Lonkat jopa A: tasoa. Mutta odotellaan nyt. Ikinä ei tiedä, mitä kennelliitosta tulee... 

Aslak PN-testissä

Tänään aloitettiin viikon eläinlääkärikäynnit käymällä Aslakin kanssa ottamassa näyte PN-testiä varten. En todellakaan tiennyt, mitä tuleman pitää. Vaihtoehtoina oli vain ääripäät; joko ei ole mitään ongelmaa tai Aslak tekee näytteenotosta todella vaikeaa. Onneksi lopputuloksena oli tuo ensimmäinen vaihtoehto. 

Ensin eläinlääkärin luona tuli kohtaaminen ajokoirien kanssa. Piti hieman säätää "menkää te tuonne tiskin taakse ja te voitte mennä tuonne, jotta te voitte sitten mennä tuonne". Aslak rauhoittui heti, kun toiset koirat näkyvistä katosivat ja hoitajaa vasten kiehnäsi, kun otti meidän tietoja ylös hoitohuoneessa. Kun lääkäri tuli, hän laittoi pöydän mahdollisimman alas ja yritettiin saada Aslak siihen hyppäämään. Kyllä se etujalat nosti, mutta minun piti nostaa takaosa. Aslak istui pöydällä niin reunalla, että minun piti nojata Aslakia vasten, ettei vahingossakaan tipu. Uteliaana poika katsoi, kun eläinlääkäri toi välineitä pöydälle ja epäluuloisena tuijotti, että mitä niillä välineillä tehdään. Itse pidin hihnasta toisella kädellä ja toinen käsi oli Aslakin kaulalla. Juttelin Aslakille, miten hieno poika on, kun rauhallisena istui pöydällä. Ja koko toimenpidehän sujui todella hienosti ja eläinlääkäri antoi paljon nameja, kun Aslak oli ollut niin kiltti poika koko ajan. Nyt vaan tuloksia odotellessa. 

Kesän viettoa

Lieksa RN 30.5.2015

Olipahan reissu. Mukaan lähti kumpainenkin eli Ada sekä Aslak. Olin viikkoa aiemmin saanut selville, että tuomari ei arvosta namien käyttöä. Ja niinhän hän meillekin heti ensimmäisenä Aslakin kanssa totesi, että namit pois, koiraa ei makkaralle ehdollisteta! Yritin selittää, että pidän koiran rauhallisena nakeilla, kun muuten ärisee toisille, mutta ei hyväksynyt selitystä vaan käski laittaa nakit pois. Siitähän se riemu repesi.

Aslak korkkasi siis syntymäpäivänsä kunniaksi avoimen luokan. Ensimmäinen juoksukierros mentiin toisen uroksen perässä ja silloin oli vielä namit. Ja silloinkin juoksu meni päin honkia. Tuomari totesi meidän luoksemme tullessa, kun oli ensimmäisen arvostellut, että näitkö nyt, miten koira esitetään. Pikkasen meinasin kiehahtaa...

Aslak käyttäytyi tuomarille ihan hyvin. Antoi tunnustella ja hampaatkin katsoa pienen murinan kera, mutta ei sen kummempaa. Tuomari käski meidän mennä ympyrä KÄVELLEN. Ja Aslakhan halusi tottakai äristä kaikille kehän laidalla olijoille. Myös silloin, kun seisoimme omaa vuoroa odottamassa. Ja tottahan toki, kun en saanut Aslakin mielenkiintoa hommassa pidettyä, mokoma vielä kusi kehään!! Ärsytti ja hävetti todella paljon!! Sai vielä toisen avoimen luokan uroksen kanssa ärinät aikaiseksi kilpailuluokan lopuksi, mutta tuomari totesi vain, että no, no pojat. Kehästä poistuessa EH:n kanssa kirosin miehelle muutaman ruman sanan ja komensin koiran vaihtamaan.

'

Tuomarina Raisa Savander:

"Erittäin miellyttävä 2 v. Kaunis pää. Hyvät korvat ja silmät. Purenta ok. Hyvä etuosa. Hyä rintakehä. Saisi olla parempi raajaluusto. Hyvä häntä. Karvapeite ei ole kunnossa. Liikkuu mukavasti."

EH AVK2

Adan kanssa kehään mentiin kokonaan ilman namipussia. Adan kanssa ilman nameja sujui paljon paremmin. Vaikkakin Ada esimerkiksi juoksi kuono maassa... Kuitenkin seisominen sujui melko hyvin ja hampaiden katsominen oli helpompaa, kun ei nameja vahtinut. Että Adan kanssa saatamme jatkossakin olla ilman nameja. Pitää vaan juoksua treenata, kun olisihan se ihan kiva, että koira juoksee muuten kuin nenä maassa. Ja kyllähän sitä piti hieman houkutella seisoessakin pitämään kuono ylhäällä etenkin kilpailuluokassa. Yksilöarvostelu sujui siltä osin paremmin.

Eli edelleen tuomari Raisa Savander:

"Erinom. valionarttu. Hyvä pää. Ilmeikkäät silmät. Hyvät korvat. Purenta ok. Hyvä kaula ja etuosa. Vahva selkä. Hyvät reidet. Hyvät käpälät ja häntä. Turkki vähän vaiheessa. Liikkuu hyvin kaikilta osin."

ERI VAK1 SA PN2

Eli taas hyvä valioluokan suoritus Adalta. :) Ada jää nyt lomalle näyttelytouhuosta. Ainoastaan Joensuun KV:een ilmoitan ja ehkä menemme erkkariin elokuussa. Aslak lähtee Joensuuhun molemmille päiville ja Iisalmeenkin suunnittelin.

Aslak

Aslakin meille saapumisesta tulee huomenna vuosi täyteen. Tämä vuosi on herättänyt paljon ajatuksia, uusia kokemuksia, hermoromahduksia sekä ylpeyttä omistaa niin ihana koira.

Aslak on rasavilli. Vauhtia riittää muille jaettavaksi. Poika kuluttaa niin paljon energiaa, että saisi syödä kuin hevonen. Aslak syökin meidän koirista eniten, vaikka meitä varoiteltiinkin, että Aslak lihoo herkästi. Tällä hetkellä ongelma on, että poika on todella hoikka!

Aslak ei tule toimeen kaikkien koirien kanssa, mikä onkin tuonut todella paljon muutoksia meidän elämään ja tapoihin. Vieraita koiria ei ihan noin vain meille pihaan lasketa. Koirien kanssa liikkuminen ei aina ole hirmu helppoa. Pitää miettiä minne mennään, kenen kanssa ja miten käytännössä asiat toimii. Pihan aitaamista on tullut paranneltua, kun ei poika pysy pihassa muuten. 

Omaan laumaan tutustuminen on vienyt aikaa. Alkuun kaikki meni hyvin, mutta sitten Adan juoksut sotkivat kaiken ja käytiin eläinlääkärireissuillakin. Vuodessa on kuitenkin itsekin oppinut, miten meidän lauma toimii ja pystyy reagoimaan ja puuttumaan tilanteisiin paremmin. Ja kyllähän ne nykyään toimeen tulee. Aslak on oppinut, että Ada on pomo, joten elämä on helpompaa.

Mutta kaikesta huolimatta Aslak on todella herttainen koira. Aslakin katse on jotain niin sydämen sulattavaa. Ja Aslak rakastaa ihmisiä. Ja Aslak kaipaa paljon hellyyttä. Hellyyden kautta Aslakiin saa paremmin kontaktin ja opetettua asioita. Vaikka muuten kärsivällisyys onkin mitä on ja itse kaipaa hyviä hermoja, jos jotain uutta yrittää Aslakille opettaa.

Välillä on miettinyt, että olisihan meillä EHKÄ helpompaa ollut, jos olisi pennusta asti saanut koiran kasvattaa. Olisi saanut suoraan muovattua koirasta mieleisen tavoiltaan ja laumaan tottuminen olisi ollut helpompaa. MUTTA eihän me ikinä olla liian helpolla haluttu asioita tehdä ja malamuuttien luonteen lujuus viehättää. Ja kun yksinkertaisesti Aslak on hieno koira. Aslak kiehnäytyy kainaloon ja onhan sillä niitä hauskojakin tapoja. Ja mikä vetokoira! Aslak on pieni, mutta pippurinen pakkaus.

Paljon Aslak on kehittynyt vuodessa ja paljon meillä vielä töitä on. Kovapäinen kun on. Mutta toiveet on korkealla Aslakin suhteen ja tiedän, että kovalla työllä ja kunhan Aslak hieman kasvaa, odotukset täyttyvät.

Varkaus KV 16.5.2015

Kävimme eilen Adan kanssa Varkaudessa näyttelyssä. Aslak jäi kotiin, koska on karvanlähtö vielä pahasti kesken ja on tällä hetkellä todella hoikkaa poikaa... Vuorostaan siis Aslakille aloitettiin massakuuri!

Adan kanssa sujui kaikki hienosti. On se ihan erilaista kulkea yhden koiran kanssa kuin kahden hötkyyjän. Olimme kerrankin ihan oikeasti ajoissa ja ehdittiin Adan kanssa tyhjässä kehässä vielä treenata ja lämmitellä. 

Ada siirtyi valioluokkaan, jossa esiinnyimme ensimmäisenä. Ada juoksi nätisti, seisoi melko hyvin ja hampaiden näyttäminenkin sujui itse asiassa hyvin! Hampaat näytettiin itse veriripuliepidemian takia. 

Eipähän reissussa sen kummempaa. Tuomari oli italialainen Maria Grazia Miglietta.

"2,5 years. Correct teeth. Good body. Correct head&eyes&ears. Good neck. In general, misses substance a bit. Correct front; back could be more angulated. In movement needs more power in back. Wrist a little straight & rigid."

Jääpuikon Ada ERI SA VAK4

Eli ihan hyvin neiti korkkasi valioluokan.