"Mökkeilyä"

Äitini on kuulema nauranut työkavereidensa kanssa meidän mökkeilyyn liittyen. Asumme pienessä taajamassa, rivitalossa kaksiossa. Hyvin rauhallinen ympäristö ja lenkkipolkuja riittää ja metsät on lähellä. Ja kun menemme "mökille", menemme 20 kilometrin päähän kaupungin taajamaan, kilometrin päähän keskustasta. Pihapiiri on hyvin suojaisa ja melko iso. Pihan perällä ulkosauna terassilla. Talo muutenkin mielestäni hyvin mökkimäinen. :) Hyvällä tavalla. 

Olimme siis viikonlopun äitini luona koiranvahtina. Koira on 10 vuotias suomenlapinkoira, joka on sokea diabeetikko. Piti siis olla piikittämässä koiraa kaksi kertaa päivässä. No, kissat jäivät pariksi päivää kotia keskenään ja Rikin otimme totta kai mukaan. 

Kelit sattuivat hyvin ja aurinko möllötti koko voimallaan melkein koko viikonlopun. Ainoastaan lauantai-iltana pari tuntia oli viileämpää, kun satoi ja ukkosti. Mukana oli myös siskonpoikani (8 v.) ja perjantai meni mölkyn ja saunomisen merkeissä. Rikiäkin viilennettiin puutarhaletkulla hieman. Ja toinenhan rakastaa valuvaa vettä! Jos on vaihtoehtona juodako kupista vai pullosta, josta sitä vettä kuppiin kaadetaan, totta kai juodaan sitä valuvaa vettä. Ja toinenhan loikki ja juoksi veden perässä. 

Mölkyn ajaksi piti laittaa Riki hieman kauemmaksi kiinni. Riki oli pihassa liinassa kiinni. Keskellä pihaa on rautakanki, johon laitetaan kiinni. Riittää liinan pituus siten, että pääsee melkein joka paikkaan pihassa. Nyt siis laitettiin portaiden kaiteeseen kiinni ja mentiin pihan perälle mölkkyä pelaamaan. Hieman itkeskeli, kun ei mukaan päässyt ja suutuksissaan rupesi kaivamaan hirmuisia monttuja, joten laitettiin Riki sisään muiden nelijalkaisten luokse. Koirien pitäminen yhtäaikaa ulkona oli ongelma, kun ei vanhustakaan uskallettu irti pitää, kun saattaa eksyä ja lähteä omille teilleen... Molemmat hihnassa ja ovat hirveässä solmussa... 

Kävimme lauantaina koirapuistossa. Pitkään emme ehtineet olla. Alkuun kaverina olisi ollut kaksi samojedi narttua, mutta omistaja huomasikin toisella juoksujen alkaneen, joten hyvin äkkiä häipyivät paikalta. Riki juoksenteli aitaa pitkin pienten koirien puolella olevan koiran kanssa. Mutta sitten huomasimme, että Rikillä on maha sekaisin... Perjantai-illan söi ulkona ruohoa ja se ilmeisesti sitten heitti mahan ihan sekaisin ja ulisten yritti kakkaa tehdä. Lähdettiin sitten itsekin pois. Mutta Riki ehti kuitenkin rapaojassa käydä juoksentelemassa, joten pihassa odotti pesu ja viilennys puutarhaletkulla. Ja oli taas niiiiin kivaa. 

Vanhuskin jaksoi hyvin vielä puuhata Rikin kanssa. Välillä piti lepiä ottaa, mutta kohta taas touhu jatkui. Ja kun ei vanhus enää jaksanut, kävi Riki tyhjentämässä vanhuksen lelukorin.

Ja totta kai piti taas vähän helpottaa vanhuksen luun syöntiä. Liekö vielä sama luu, minkä joululahjaksi sai...

Lauantaihin kuului myös saunapuiden tekoa, saunan lämmittämistä, grillausta ja krokettia. Kyllä muuten hyvin uni maistui päivän touhujen jälkeen. Ja todennäköisesti asiaan vaikutti hyvin huonot yöunet edellisen yön kissojen ravien takia...

JA totta kai tänä aamuna vihdoin Riki pääsi leikkimään Upin kanssa! Eilen illalla kävin yläkerrassa herättelemässä Upia, kun oli päättänyt yöelämän aloittaa. Riehui toisen kissan kanssa yöt ja nukkui päivät... Eikä kukaan nukkunut öisin, kun leikit oli menossa... Mutta tänään suostui jo näyttäytymään alakerrassakin (muutaman viikon ajan oli toinen koira ollut hoidossa heillä ja Upi oli päättänyt olla tykkäämättä kyseisestä koirasta...).

Ostettiin muuten Rikille tuossa toukokuussa reppu. Montaa kertaa ei olla vielä loppujen lopuksi kokeiltu. On ollut mukana, että pääsee pidemmillekin lenkeille kuumemmalla kelillä, kun saa reppuun vettä ja kupin ja onpa ollut mukana ensiapupakkauskin! Ja eilen tajusin, että ai niin, onhan minulla siitä kuvakin puhelimessa... Muuten ei ole kamera sattunut olemaan mukana, kun reppu on ollut mukana. Riki hyvin kantaa reppua. Alkuun ihmetteli, mitä sinne selkään laitetaan, mutta eipä ole menoa haitannut. Työkoirahan se onkin.