Ja tosiaan käytiin muutaman päivän tauon jälkeen toisen kerran jo mätsärissä. Mietin asiaa paljon ja lopulta halusin lähteä uudestaan kokeilemaan Adaa mätsäriin ja tällä kertaa itse esittämään! Äitini lähti yleisöksi ja kannustajaksi mukaan.
Eipähän siinä sen ihmeempää. Käytiin ja oltiin ja esiteltiin. Samoin meni kuin edellinenkin kerta. Paitsi tällä kertaa Ada seisoikin nätisti. Eli ensimmäinen kierros meni mielestäni erittäin hyvin verrattuna siihen, että itsekin ensimmäistä kertaa olin kehässä. Ada sentään toista kertaa! Tuomari kehui, kuinka oli hyvä askellus yhdessä ja sillä perustelikin punaisen nauhan antamista. Ada seisoi yllättävän hienosti ja häntäkin pysyi selän päällä puuhkana. Tuomari totesi kuitenkin, että hieman pulskana esiintyi... Hampaat piti minun näyttää ja ehdinkin jo hetken miettiä, että noinkohan onnistuu, kun kädet namille tuoksuu. Mutta hyvin Ada hampaat näytti.
Aikaa meni kokonaisuudessaan reilu 2 tuntia, vaikka pentujakin oli muistkaaseni 8 paria (pieniä 3, isoja 5). Ensin oli junior handler. Tuomari katsoi hyvin tarkkaan koirat läpi ja juoksutti paljon. Siinähän se sitten menikin, kun Adalla meni mielenkiinto touhuun. Toisella kierroksella tiputtiin ensimmäisenä pois, kun tuomari totesi Adan jo sen verran väsynyt olevan. Mutta ylpeä olen niin Adasta kuin itsestänikin. Hienosti saatiin yhteistyö sujumaan ja tuomari totesi vielä lopuksi, että iloisesti esitin. Huomenna olisi seuraava mätsäri täällä päin, mutta jää menemättä viime aikaisten koirien mahavaivojen takia...
Kauheaa, kun tuli jo toinen postaus peräkkäin ilman kuvia... Mutta yritän tässä samalla jääkiekkoa seurata... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti