keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Paskashow

Eli kuten otsikko jo kertoo, viimeisen viikon teemana on ollut suoraan sanottuna paska. Ja koirat. Eli koiranpaska. Liekö ollut tuliainen match showsta vai mikä lie, mutta Adalla oli viime viikolla maha löysällä. Keskiviikkoiltana oli jo todella löysä maha, mutta torstaiaamu oli viimeinen piste sille, että ennen töihin menoa menin miestä herättelemään ja käskin apteekkireissulle. Torstaiaamuna annoin muutaman kuution lihaa Adalle, mutta eipä mennyt pitkään, kun läpi tuli. Rikin kanssa olohuoneessa olin ja eteiseen mennessäni löysin ison, märän ja ruskean läntin. Paskaa oli roiskunut kaapin oveenkin ja sitä oli noin puolen metrin alueella. Mies kävi Canikuria ostamassa ja Ada päätyi kokonaan paastolle. Jo kuitenkin perjantai-iltana alkoi Ada näyttää jo paremmalta ja uskalsi hieman ruokaakin antaa. Nopeasti Ada toipui.

Mutta sitten tuli maanantai. Ja Rikillä oli maha todella löysällä. Ja viimeinen niitti oli taas se, kun aamulla heräilin hieman ennen herätystä ja kuuntelin Rikin vinkuvan alakerrassa. Vauhdilla nousin sängystä tarkoituksena lähteä Rikin kanssa pihalle. Rappukäytävässä kuitenkin jo haistoin, että myöhässä ollaan. Ja löysinkin keittiön lattialta sitä itseään. Lähdin koirien kanssa pihalle ja Riki teki vielä ainakin viidet kakat vinkuen hirveästi. Ada oli hieman ihmeissään, mutta antoi yllättäen Rikin rauhassa pihan perällä olla. 

Sisälle tullessani löysin hieman enemmän yllätyksiä. Keittiön lisäksi ruokahuoneessa oli pari läjää ja olohuoneeseen päästyäni ei ollut oikeasti itku kaukana. Matto ihan paskassa ja lattialtakin löytyi useampi läjä. Siinähän se aamu sitten menikin ja kiireellä kävin taas miestä herättelemässä, että jos millään viitsisi niin kävisi taas apteekissa. Tällä kertaa kokeiltiin Aptus Attapectia. Sitä olen kuullut kehuttavan ja on edullisempaa Canikuriin verrattuna. Riki saikin kuurin ensimmäisen annoksen heti aamusta, kun apteekki aukesi. Toivoa ei alkuun näyttänyt olevan ja Riki näytti hieman apaattiseltakin, mikä nyt saattoi johtua paastoamisestakin... Tai nestehukasta... Pari kertaa oli kuulema oksentanutkin tiistaina... 

Yö meni kuitenkin jo paremmin ja vasta vaille kuusi heräsin ja kuulin Rikin taas vinkuvan ja alakerran porttia kolistelevan. Ada juoksi yläkerran portille ja takaisin sängyn luokse varpaitani nuolemaan. Pitihän se nousta ja yllätyksekseni alakerta oli täysin siisti! Ulos vasta Riki tarpeensa teki, mutta edelleen löysällä meni. Vasta nyt iltaa kohden Riki on ollut parempana, vaikka löysää onkin ollut kakka, mutta vähän on tehnyt. Paljon ollaan nestettä annettu lihaliemen muodossa ja iltaruoaksi annoin jo riisiä ja raejuustoa. Ja vielä on pysynyt kaikki sisällä. Jospa se tästä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti