sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Aslakin kouluttamista

Aslakin tassu on parantunut hyvin. Kolmen viikon jälkeen laitettiin poika jopa yöksi tarhaan eilen. Asiaa auttoi kenties se, että minulla paloi hermot Aslakiin. Aslak on tässä parin viikon aikana yksin ollessaan tuhonnut vaikka mitä, mm. pannunalunen, leikkuulauta, puulasta ym. Viikko sitten pelkäsin, että Aslakille tulee suolitukos tai suoli puhkeaa, kun oli taas sellaista tavaraa pistänyt menemään naamaansa, että henkihän siinä olisi voinut lähteä. Lopulta herra kuitenkin seuraavana aamuna oksenteli ulos muovia ja foliota ja ulostikin normaalisti. Eilen söi minun dipit, kun selkäni käänsin, joten vein lopulta Aslakin tarhaan. Sinne jäi huutamaan. Toivottavasti naapurit arvostivat... Yön me ainakin saimme nukkua rauhassa. Emme kuulleet sisään meteliä. 


Kävimme Aslakin kanssa keskiviikkona näyttelytreeneissä. Aslak sai jopa juoksua harjoitella. Hieman lennokasta meinasi olla. Ja murina hampaita katsoessa jatkui edelleen. Aslakille oli hyvää treeniä juosta, kun uroksia meni edellä ja takana. Ja seisotinkin urosten välissä. Kaikki on hyvin niin kauan kuin pidän namia Aslakin edessä. Kun nami häviää, toiset koirat kiinnostaa enemmän. 


Tiistaina olisi taas treenit ja keskiviikkona mätsäri, johon olisi tarkoitus mennä kokeilemaan Aslakin kanssa. Treeneihin yritän miehen suostutella mukaan. Olisi muutama asia, joita haluaisin kokeilla Aslakin kanssa murinaa vähentääkseni. 1. Joku toinen handlaa kuin minä. Aslak kunnioittaa miestäni enemmän kuin minua ja mietin murisisiko Aslak, jos mies handlaa. Ja sama, muriseeko, jos joku muu kuin me handlaa. 2. Pet Corrector. Totesin miehelle, että minkä ihmeen takia emme ole ostaneet kyseistä tuotetta aikaisemmin. Rikille oli oikein oiva koulutusmenetelmä, vaikka Adalle ei toiminutkaan. Mutta nyt kokeillaan Aslakille. Tietysti pitää ottaa huomioon, että näyttelytreeneissä on muita koiria, joten pitää mennä hieman sivummalle sitä kokeilemaan. 3. Entä jos Aslakia seisottaessa käyttääkin apuna lelua? Kokeiltiin kotona kissojen hiirilelua, joka vinkuu. Aslak innostui todella paljon. Kokeillaan, mitä tapahtuu näyttelytreeneissä.


Kokeiltiin Aslakin kanssa keppien pujottelua ihan tälleen kotosalla. Kovalla harjoittelua vaatii, mutta jospa joskus saisin jonkun meidän koiran kanssa agilitya harjoiteltua enemmänkin. Adankin kanssa kokeiltiin, mutta oli kenties hieman liian innokkaana mukana, kun ei keskittymiskyky meinannut riittää.

Riki 3 v.

Otettiin toissailtana seisomiskuvia meidän koirista. Edelleen ollaan sitä mieltä, että Riki on todella fiksu koira, mutta seisoa se ei osaa. Ada taas on menestynyt näyttelyissä, vaikka seisookin välillä ihan miten sattuu ja kulmaukset ovat mitä on. Mutta Aslak osaa seisoa hienosti, vaikka sitä ei ehkä olisi osannut kuvitellakaan. Pari viikkoa Kuopion näyttelyyn aikaa. Pitää treenata vielä paljon tässä parin viikon aikana. 

Korvat jäi puuttumaa. :) Ada karvattomana 20 kk

Aslak sai eilen tottua tarhassa oloon aivan yksinkin. Otettiin Riki ja Ada uimaan mukaan. Aslak ulvoi todella paljon, kun tajusi yksin jäävänsä. Naapuri jo tuli ikkunaan tuijottelemaan. Mutta me vain pakattiin toiset koira autoon ja lähdettiin. Nopeasti Aslak hiljeni. En tiedä, minkälainen meteli on ollut, kun rannalla oltiin, mutta rauhallinen Aslak oli, kun kotiin tultiin. 

Aslak 13,5 kk

Riki nauttii rannalla olosta, mutta Adaa on todella vaikea veteen saada. Kerran Ada loikkasi Rikin perässä veteen, mutta taisi itsekin hieman järkyttyä kuten mekin. 

2 kommenttia: