Olen ihminen, kuka tykkää kisaamisesta ja on luonteeltaan todella kisahenkinen. Nyt kuitenkin olen saanut huomata, kuinka mukava on vaihtelun vuoksi treenailla agilityn parissa ilman sen kummempia odotuksia. Ei tarvitse hinkata jotain tiettyä asiaa, joka kisoissa on usein aiheuttanut harmaita hiuksia. Ei tarvitse jännittää, millä fiiliksellä koirat juuri tänään toimii. Ollaan saatu treenailla täysin omaksi iloksi.
Nyt meille onkin muodostunut huomaamatta uusia tavoitteita. Suulliset käskyt tuntuvat olevan tällä hetkellä pienimuotoinen muoti-ilmiö. Adankin kanssa ollaan syksyn mittaan suullisia käskyjä harjoiteltu takaakiertojen muodossa. Uusin kouluttajamme on tiedustellut parikin kertaa syksyn mittaan, onko kiinnostusta lähteä vahvistamaan suullisia käskyjä in-in käskyn muodossa. Ei ole ollut. Kuitenkin eräs kerta Taigan treeneissä teimme sivuttaisia hyppyjä ja niistä lähti itsellekin muodostumaan ajatus, ettei in-in ohjauksen opettaminen ehkä olisikaan ihan mahdoton ajatus. Myös Adasta on saanut huomata, kuinka herkkä on ohjaukselleni, joten ajatus suullisista käskyistä on vain vahvistunut.
Siitä päädyimmekin molempien aksakoirien kanssa harjoittelemaan in-in ohjausta. Molemmille onneksi sivuttaiset hypyt on suht helppoja, joten olen lähtenyt muodostamaan yhteyttä in-in käskyn kanssa hypyille ensin yhden ja kahden hypyn kanssa lopulta hieman kulmia vaikeuttaen. Muutaman kerran olemme näitä asioita nyt treenanneet ja kumpikin kaipaa vahvistamista, mutta Adalle selkeästi asia on helpommin yhdistettävissä kuin Taigalle. Tänään treeneissä Taigalla asia oli helpompi ymmärtää, kun vauhtia ei ollut liikaa eli yksittäisenä hyppynä. Adalle on pystynyt kulmia vaikeuttamaan nopeammin ja ottamaan useamman esteen mukaan treeniin. Adan kanssa olemme myös vahvistaneet in-inin erottelua takaa ohjauksesta.
Taigan kanssa otamme nyt tavoitteeksi treenata enemmän puomin kääntymisiä. Tänään kaverin kanssa tämä onnistui hallillakin, kun kaveri toimi apupalkkaajana. Eli jatkoimme Sennin antamien ohjeiden mukaan pelkän puomin alasmenon kanssa, matto kontaktialueelle ja kaveri etupalkkasi, kun minä lähetin puolesta välin puomin alasmenoa Taigan etenemään. Paljon on vielä tämän kanssa tekemistä.
Adan kanssa olemme ottaneet tavoitteeksi itsenäisemmät kepit. Olemme yrittäneet vahvistaa sivuirtoamista ja pari kertaa etupalkan kanssa sitä, että jäisin itse taakse. Tänään ilman etupalkkaa sain ohjattua Adan suorittamaan kepit loppuun saakka putki välissä! Hieno edistys!
Ada kanssa on pitänyt vahvistaa puomin ylösmenoa. Välillä puomi sujui jo todella hienosti, mutta viime aikoina on taas loikkimista tapahtunut. Olen myös miettinyt, että nostaisin Adan virettä treeneissä pallon avulla, jotta Ada oppisi toimimaan ja keskittymään radalla myös korkeammassa vireessä. Kuopion kisoissa tuli jälleen huomattua, että Ada oli liian innoissaan, eikä pystynyt keskittymään laisinkaan minuun radalla. Joensuussa onneksi teimme jo yhdessä rataa, vaikka olikin yllättäviä rengasvirheitä.
Taigan kanssa saimme sekä Kuopion että Joensuun kisoissa jo hyviä ehjiä suorituksia aikaiseksi ja Taigan kanssa kisaamisesta jäi tältä kaudelta hyvä fiilis päällimmäiseksi mieleen. Nyt treenaillaan pari kuukautta ja katsotaan, mitä uusi vuosi tuo tullessaan molempien kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti