No nyt sinne sitten päästiin eli lähdettiin jäälle miehen ja koiran kanssa. Eväitä ei nyt kyllä tullut mukaan. Mutta jälkiliina oli mukana ja Riki pääsi hieman vapaammin juoksentelemaan. Jäälle on noin 1,5 kilometrin matka, joten matkaan lähdettiin perushihnan kanssa, mutta jäällä vaihdettiin 15 metrin liina. Riki on hiljalleen oppinut kulkemaan hihnassa ilman hihnassa roikkumista ja repimistä. Liinan kanssa pitäisi ilmeisesti hieman enemmän harjoitella, koska alkuun Riki vain riuhtoi hihnaa... Ohessa hieman videota Rikin käyttäytymisestä... Kovasti yritetään kieltää ja saada rauhoittumaan, mutta se vie aikaa... Lopulta Riki kuitenkin tajusi idean ja juoksenteli hirmuista vauhtia! Siitä en ikävä kyllä ehtinyt videota ottamaan.
Kuljimme moottorikelkkareittiä pitkin ja näin hyvällä kelillä totta kai moottorikelkat olivat myös liikenteessä. Siinäpä sitä sitten riittikin ihmeteltävää ja perään olisi Riki halunnut mennä.
Namipussi tuli totta kai mukaan ja sen avulla opeteltiinkin hihnakäyttäytymistä sekä luokse tulemista. Riki on perso nameille, joten niiden avulla luoksetulo oli helppoa. Namin annettua kiittelin ja vapautin. Tuntuu vaan, että poika on varsinainen ADHD, joten jos jotain mielenkiintoisempaa olisi näkyvissä, olisi turha edes odottaa luokse tulemista. Mutta ehkäpä tässä treenaillen omakin itsevarmuus kasvaa ja joku ihana päivä uskalletaan laskea poika irti.
Ja tänäänhän ei pitänyt aurinko paistaa, mutta meidän onneksemme sepä pilkottikin pilvien takaa välillä hyvinkin kirkkaasti.
 |
| Haluaisi poika niin kovasti nähdä moottorikelkkoja, mutta voi että kun häikäisee niin kovasti! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti