Tänään on ollut sellainen päivä, että olisi voinut vaan pysyä peiton alla heti aamusta asti. Ensinnäkin olin töissä varsinainen tyranni (olen töissä päiväkodissa ja tänään oli lyhyt pinna, minkä lapset saivat kyllä huomata) eikä järki luistanut ollenkaan, liikennevalot eivät toimineet minun mieleni mukaan ollenkaan (aina kun lähestyin valoja, vaihtui punaiseksi joka ikinen kerta joka ikisissä valoissa) ja kaiken huipuksi koira venäytti jalkansa... Huoh.. Kuulostaa pieneltä etenkin ensimmäiset kohdat, mutta jos tietäisitte minkälainen viikko (tai oikeastaan kolme viimeisintä) ovat olleet töissä, ymmärtäisitte paremmin. Eikä ne valotkaan nyt niin maata kaatavia juttuja ole, mutta väsyneenä ärsyttää... Mutta Rikin jalan venähdys ei olekaan kiva juttu sitten ollenkaan.
Käytiin koirapuistossa pitkästä aikaa. Siellä Riki sai juosta ensin 11 kuisen setterin kanssa ja lopuksi vielä 1,5 vuotisen terrierin kanssa. Terrierin kanssa oli ilmeisesti hauskempi leikkiä, koska leikki oli fyysisempää. Setteri tykkäsi enemmän juoksemisesta kuin painista. Terrieri oli (kas kummaa) Rikiä paljon pienempi, mutta leikki meni hyvin yhteen. Lopulta pistin merkille, että Riki hieman ontuisi. Myös mies ja terrierin omistaja rupesivat tarkkailemaan ja lopulta terrieri otettiin kiinni, jotta sain otettua Rikin kiinni. Katsoin ensin, että etujalkaa varoo ja mies katsoi samaa, mutta takajalka näytti ontuvan selkeämmin. Myös muut koiranomistajat (muutama oli ehtinyt tulla lisää) katsoivat, että oikeaa takajalkaa varoo. No, koira kiinni ja lähdettiin puistosta. . Kotoa lähtiessä Riki hyppäsi autoon ihan noin vain, mutta koirapuistolta lähtiessä nosti vain etujalat ja mies auttoi takajalat kyytiin. Miehen veljen luona kävimme vielä kuitenkin (ja ikävä kyllä asuu kolmannessa kerroksessa) ja siellä sitten rupesi enemmän ontumaan oikeaa etujalkaa. Muuten ei tunnu aristavan, antaa liikutellakin normaalisti.
Nyt on siis edessä lenkitön viikonloppu ja vaan lepäillään. Voi olla Rikille yhtä tuskaa (henkisesti) tuleva viikonloppu, kun olisi aina tarvetta päästä purkamaan energiaa. On kuitenkin niin liukasta, että en ota riskiä vamman pahenemisesta. Katsellaan mikä tilanne viikonlopun jälkeen.
Mutta hauskojakin kommelluksia on ollut. Viikko takaperin Riki teki tuttavuutta lelukoiran kanssa. Kyseessä oli sellainen dalmatialaisen värinen pieni lelukoira, josta lähtee johto, jonka päässä on katkaisin, josta koira saadaan liikkumaan ja haukkumaan. Riki oli ihan ihmeissään. Riki tutki ja töni ja ihmetteli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti