perjantai 1. kesäkuuta 2012

Murrosikä...

Lyhyesti nyt vain aion kertoa Rikin murrosiän piirteistä. Aiemminkin olen maininnut teksteissäni Rikin "pullistelusta". Nyt Riki "pullistelee" useammin eli tekee pissin ja potkii maata heti perään oikein rinta rottingilla! Tänäänpä poika tekikin jotain aivan uutta! Monet varmaan ajattelee, että eipä kummempi juttu ole ja mitäs tuosta, mutta itselle asia on iso, koska ei ole kuulunut Rikin tapoihin ennen.

"Ai miten niin muka hiekkainen?" Jotenkin tuohon kaulukseen hyvin tarttuu rapa...
Riki on aina antanut muiden koirien vain haukkua lenkillä käydessämme. Katselee vain innostuneena ja uteliaana (tai ainakin meidän mielestämme innostuneena, voihan se tietenkin jotain muutakin merkitä, kun ei koirien eleiden tulkitseminen kyllä mitään helppoa aina ole). Mutta Riki ei ole ikinä haukkunut takaisin. Kaikkia haluaisi aina mennä moikkaamaan, mutta ei ole annettu lupaa, jos väkisin yrittää, ja nykyään tilanteesta poistuminen saattaa sujua välillä jopa hyvin (vaikka totta kai pitää jälkiä päästä haistelemaan). 

Toiset niin rauhallisesti nukkuivat...
...kunnes tuli Riki... Smirre hääti Rikin.
Tänään olimme jo melkein kotona, kun pissilenkiltä olimme tulossa. Vastaan tuli mies kahden koiransa kanssa. Heti koirat huomatessaan Riki aloitti hännän heiluttamisen ja tarkkaavaisena katseli toisten lähestymistä. Matkaa koiriin oli vielä noin 20-30 metriä, kun Riki yhtäkkiä pysähtyy ja kerran haukahti hyvin kumeasti! Noinkohan itse toimin väärin, mutta vain nykäisin hihnasta, kielsin ja heti painuttiin kotia kohti. Muutamia metrejä piti vielä toisia koiria kohti kulkea kunnes käännyimme pihaan. Heti käännyttyämme Riki antoi asian olla ja alkoi kiinnostumaan jo muista asioista. 

Mutta pointtina jutussa oli siis, että ei tosiaan ole moista tapaa vielä osoittanut ja nyt itse laitan murrosiän ja hormonien piikkiin. 

Eräs asia meitä myös pohdituttaa. Kun lumet suli, olemme lähteneet käymään pienillä pissilenkeillä takaoven kautta. Sieltä kulkiessa lenkit ovat olleet rauhallisia myös kotiin tulemisen osalta. Tänään aamulla kävimme ulkona etuoven kautta ja kotiin tullessa Riki aloitti temppuilemisen, hyppii edessäni ja riuhtoo hihnaa. Tätä ei ole, jos lähdemme pidemmälle lenkille (jolloin aina kuljetaan etuoven kautta) ja tosiaan jos kuljemme takaoven kautta. Liekö Riki pettynyt, kun ei pääsekään joka kerta pitkälle lenkille vai mikä lie. Mutta jos ns. pettynyt olisi, kyllähän se kai ilmi kävisi riippumatta kummasta ovesta kuljetaan?! Jaa, enpä tiedä. Jos joku osaa selittää asiaa tai neuvoa tms niin selitykset otetaan mielellään vastaan. :)  Oli ehkä vaikeasti selitetty, enkä osaa aina kirjoittaa ajatustani muille ymmärrettäväksi. Eli jos jäi kysyttävää niin saa kysyä. :D 

"TAAS se kamera"...

"No ota nyt sitten se kuva"
Eräässä koiran murrosikään liittyvässä tekstissä lukee, että rakastava ja kunnioittava koira  tervehtii kotiin tulevaa omistajaansa häntä matalalla heiluen ja pää alhaalla nöyrän näköisenä. Kaikkea lukemaani en aina usko, koska monet ajattelevat asioista hyvin eri tavoin ja on vaikea tietää, mikä loppujen lopuksi on oikein ja mikä ei. Mutta tuohon tervehtimiseen haluan ainakin uskoa, koska Riki käyttäytyy tuolla tavoin meidän kotiin tullessa. Häntä heiluu hirmuista vauhtia, mutta lähestyy matalalla, eikä ikinä suoraan kohti tule, vaikka kiehnäämään tuleekin. Aina kiertää sivulle kiehnäämään. Vaikka onkin ensimmäinen oma koiramme kyseessä ja itsekin opettelemme asioita, uskon oikeasti, että emme me ihan vikaan ainakaan voi mennä koiran kasvatuksen suhteen. Kyllä Riki on ihana koira. <3 

Silverillä on pieni fetissi laatikoita kohtaan.... 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti