maanantai 27. elokuuta 2012

Kunnon kohotusta

Käytiin taas Rikin kanssa pyöräilemässä. Riki menee edelleen alkuun hieman sekaisin oikeassa reunassa pyöräilystä ja tänään kävikin sellainen pieni vahinko, että Riki kääntyi pyörän eteen ja ajoin Rikin vasemman etutassun yli... Ulina oli hirveä, mutta rauhoittui melkein heti, eikä aristanut yhtään tassua, kun sitä tunnustelin ja pyörittelin. Lähdettiin liikenteeseen (ei muuten toista kertaa yrittänyt eteen kääntyä...), eikä edelleenkään aristanut, joten annoin mennä. 

Matka meni taas hyvin. Menimme jopa kovempaa vauhtia kuin aiemmin! Ja matkaa tuli lisää! Kokonaismatka oli 4 kilometriä. Ja hyvin jaksoi Riki juosta! Kerran ärisi minulle ja kenkään kävi kiinni, mutta se ei ollut minusta tai Rikin jaksamisesta johtuvaa. Ja silloinkin lopetti heti käskystä. Siinä meni kyllä Rikiltä hieman pasmat sekaisin, kun tuli sittenkin vielä kerran eteen...

Mutta siis tilannehan oli se, että metsäpolulta tuli kevyen liikenteen väylälle mies kahden pienen koiransa kanssa. Ja koirat oli fleksissä... Ja totta kai niin pitkällä kuin vain hihnaa riitti... Mutta siinä vaiheessa toinen koirista oli miehen vasemmalla puolella (mies siis rupesi kulkemaan oikeaa reunaa samaan suuntaan kuin mekin) ja toinen koira jäi hänen taakseen oikealle puolelle tien reunaan. Siinä sitten ajattelin yrittää koirien ohitusta vauhdin kera ja siirryimme vasempaan reunaan, mutta Riki oli siis edelleen minun oikealla puolellani. Mutta taaempi koira päättikin hyökätä Rikin päälle! Siinä vaiheessa mies vasta kääntyi katsomaan ja minä kirosin. Riki ei tehnyt toiselle koiralle mitään ja seisoi vain paikoillaan ihmeissään. Hyppäsin taas pyörän selkään ja mitään miehelle sanomatta käskin Rikin jatkaa matkaa. Mutta voi prkl noita fleksissä olevia koiria... Fleksit pitäisi kieltää lailla minun mielestäni... 

Siinä sitten Riki minuun hieman ärsyyntyi ja hyökkäsi kenkäni kimppuun. No, sitten käännyttiin me metsäpolulle ja siinä vaiheessa Rikillä oli siis ne pasmat vielä sekaisin ja kääntyi pyörän eteen. Säikähdyksellä selvittiin taas ja matkaa jatkettiin ongelmitta. Pihaan päästyämme naapuri oli lähdössä kolmen koiransa kanssa jonnekin ja kun meidät huomasi, vei äkkiä koiransa toista kautta parkkipaikalle. Hänen koiransa aloittivat (taas) räkytysorkesterinsa ja Rikiä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Tai ainakin kiinnosti normaalia vähemmän. Pyörän pysäytin seinän vierelle ja Riki malttoi rauhassa istua ja odottaa sisään pääsyä.

Mutta siis kaiken kaikkiaan lenkki meni vallan mainiosti. Muidenkin vaan kannattaisi koiriaan hieman kouluttaa ja huolehtia paremmin. Joku toinen koira ei välttämättä noin huolettomasti/ihmeissään ottaisi sitä, jos toinen koira päälle hyökkäisi. Eikä omistaja ollut ollenkaan varautunut moiseen. Ja voin sanoa myös, että jatkuva räkytys ei ole hauskaa kuunneltavaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti