Ja taas käytiin heittämässä pieni pyörälenkki. Pariin otteeseen ollaan taas käyty. Edellinen kerta oli nelisen kilometriä ja tänään päätin taas hieman pidentää matkaa ja kokonaismatkaksi tulikin 4,8 kilometriä!
Nyt ei ole tullut tyhmiä koiranomistajia vastaan vaan tänäänkin tuli itse asiassa melko fiksu tapaus vastaan. Lenkki alkoi olla jo ohi ja oli enää pari sataa metriä matkaa. Oltiin lähestymässä T-risteystä ja aikomus oli kääntyä oikealle. Suoraan tuli metsäpolulta mies koiransa kanssa. Mutta he jäivät odottamaan, kunnes me päästiin ohi. Riki kuunteli ja kääntyi, mutta jäi perään katselemaan. Piti hieman Rikiä perässä vetää ja samalla annoin mennään käskyn. Totta kai piti hieman kengästä näykkäistä, mutta kielsin kovasti ja mokomahan lopetti! Jes! Kuukausi takaperin olisi jatkanut kotiin saakka näykkimistä...
Mutta matka meni todella hienosti. Alkuun yritti päästä vauhtia kasvattamaan ja piti toppuutella. Meinasi vetämiseksi mennä. Menomatkalla ei kertaakaan pysähdytty vaan kääntöpaikalla laskin pidemmälle ja sai levätä ja tarpeitaan tehdä. Kotimatkalla pysähdyttiin muutaman kerran, kun tiesin, että toisella oli kakkahätä... Mutta se, ettei puskaan pääse, on HIRVEÄÄ! Sen takia piti useamman kerran pysähdellä, kun ei ymmärtänyt, että nyt ei pääsekään puskaan kakalle. Rikistä on hirveää pelkkä ajatuskin siitä, että pitäisi näkyvällä paikalla kakka tehdä... Mutta kun operaatio oli vihdoinkin ohi, jatkettiin matkaa kotiin asti. Kerran hieman ennen kotipihaa annoin vielä pissin tehdä. Kotimatkalla sain välillä itsekin tosissani työtä tehdä polkiessa, kun sain Rikiä vetää välillä perässä. Kun oli se kakkahätä...
Ja tänään päätti puhelimeni gps toimia ja sain tosiaan matkan mitattua tarkkaan eli se 4,8 km ja aikaa meni noin 30 minuuttia. Keskinopeus oli 11 km/h ja ylin nopeus 15 km/h. Eli ihan reipasta tahtia mentiin. Toinen taas antoi kaikkensa ja isot kehut saikin. Käskyt on upeasti mielessä (pyöräillessä käytetään etenkin oikea, vasen, seis, mene, mennään, suoraan ja ei) ja Riki jaksaa todella hyvin juosta. Ehkä olen aikaisemmin aliarvioinut Rikin tai sitten treeni tekee todella hyvää.
Kyllä Riki on varsinainen rakkauspakkaus. <3
Silverikin on voinut hienosti. Edelleenkään ei oireile mitenkään. Miehen mielestä kysta on suurentunut, mutta itse en kyllä eroa entiseen näe... Mutta seuraillaan. Hyvin seurallisia molemmat neidit ovat viime aikoina olleen. Sängyssäkin saa "potkia" niin ei helpolla siirry. On siis erittäin mukavaa nukkua 120 cm leveässä sängyssä kahden kissan kanssa, jotka eivät itselleen tee ongelmaa siitä, jos me emme sänkyyn mahtuisikaan... Ja Smirre oikein änkee meidän päidemme väliin, kyljen päälle (ja liikkuu sitä mukaa kuin mekin liikutaan) ja totta kai etenkin rinnan päälle. Onneksi Riki ei ole oppinut sänkyyn tulemaan...
 |
| Silveri eläinlääkärireissulla. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti