Vuosi 2013

Monet ovat jo koonneet ajatuksiaan siitä, mitä tämä vuosi on tuonut tullessaan. Pari päivää olen itsekin miettinyt, mitä kaikkea on ehtinyt tapahtua ja ajattelin myös tehdä koonnin. 

Vuosi 2013 alkoi kahden koiran omistajana. Ada saapui meille 2012 tapaninpäivänä eli vuosi 2013 alkoi pentufiiliksissä. Kaikki ottivat uuden tulokkaan vastaan hyvin. Ada on tuonut hieman lisää vauhtia perheeseen. Tylsää ei elämä Adan kanssa ole päässyt olemaan. On ollut anturan repeämistä, paleltumaepäilyä ja mitä lie onkaan ollut. Paljon rakkautta on riittänyt, mutta on myös riittänyt hermojen menettämistäkin Adalla. Mitä pidemmälle vuosi on mennyt, sen hurjemmaksi Ada tuntuu menevän. Uroksista ei ole pariin kuukauteen tykännyt (paitsi edelleen Rikistä) ja paria nuorta narttua on nähnyt, joiden kanssa on mennyt hyvin. Tappanut olisi melko varmasti miehen veljen ranskiksenkin, jos ei oltaisi väliin menty. Luonnetta siis tuntuisi neidillä riittävä. Ensimmäiset juoksutkin neidillä oli heinäkuussa. Olipahan kokemus sekin... Neidistä on kasvanut iso tyttö. Hieno kuin mikä. Odotukset korkealla neidin suhteen. Vaikka järkeä ei paljoa ole vielä kehittänyt... Heti loppaisen jälkeen Ada pääsee silmäpeilaukseen. 

Entä Riki? Riki vaan on sellainen nallukka edelleen. Keväällä päätti kasvaa hieman lisää ja piti uudet valjaat ostaa. Vuosi sitten ylpeänä ilmoitin, kuinka painaa enää 35 kiloa, kolme kiloa painoa tiputtanut. Nyt rontti painaakin sen 45 kiloa... Loppuvuodesta ei olla puistoiltu ollenkaan. Adaa ei uskalla enää edes viedäkään koirapuistoon...  Rikille löydettiin uusi harrastus, rallytoko. Jota ei kyllä nyt hetkeen olla edes harrastettu. 

Vetäminen:

Vetohommat eteni Rikin kanssa alkuvuodesta siten, että ostettiin potkuri. Kevät mentiinkin suurimmaksi osaksi potkurin ja Rikin kanssa. Keväällä aloiteltiin Rikin kanssa taas pyöräileminen ja kesällä myös Adan kanssa aloiteltiin treenaaminen pienimuotoisesti. Ada sai ensimmäiset valjaansa ja kevyen taakan kanssa pääsi ihmettelemään menoa. Loppukesästä vetohommia kokeiltiin myös molempien koirien kanssa yhdessä ja melko hyvinhän se sujui. Syksy mentiin kuitenkin lähinnä yksitellen pyörää vetäen. Ostin myös hiihtovyön ja välillä käytiin juoksemassa koirien kanssa. Canicrossiako se nyt sitten on? Potkurin kanssa loppuvuodesta päästiin kertaalleen Rikin kanssa ja ahkiolla kaverin luona yhtenä päivänä. Sitten suli taas lumet. Jospa vuosi 2014 toisi paremmat vetokelit tullessaan. 

Näyttelyt:

Adan kanssa aloiteltiin keväällä näyttelyharrastusta. Kävimme näyttelytreeneissä ja jopa mätsäreihin suuntasimme. Ensin kaveri esitti Adan, mutta kipinän saatuani myös minä lähdin kehään Adan kanssa. Kesälläkin joitakin mätsäreitä kävimme ja varsinainen koitos oli Joensuun kansainvälinen koiranäyttely elokuussa. Tuloksena olikin ERI JUK1. Taas pari mätsäriä, kunnes itsellä paloi hermot mätsäreihin. Jyväskylän kansainvälinen näyttely ei tuonut toivottavaa tulosta, JUN H, mutta tulipahan kokeiltua sisänäyttelykin. Loppuvuosi meni tältä osin rauhassa ja seuraava näyttely on vasta helmikuun alussa. 

Rakennusprojektit:

JES, meillä on ihan ikioma piha! Jota piti tietenkin muokata kahta isoa koiraa varten... Viime talvi mentiin enemmän ja vähemmän omien aitatekeleiden parissa peläten milloin koira karkaa. Kesäloma vietettiinkin rakennusprojekteja aloitellessa, ensimmäisenä kohteena koiratarhan takennus. Elementit tilattiin koiratarhatehtaalta ja lopulta saimme jopa kaikki osatkin perille asti. 

Seuraava projekti oli korkeamman aidan rakentaminen. Aita on nyt 120 senttiä korkea, paitsi tielle päin, jossa on vanha puuaita. Olen kyllä edelleen sitä mieltä, että kohdat, joissa ei kuusiaita kunnolla kasva, pitäisi aidata korkeammaksi... Porttiahan me ei kesällä vielä kunnollista tehty ja kun Riki oppi eurolavan kaatamaan ja kävi tarpeillaan tontin reunalla, mies sai aikaiseksi laittaa portin paikalleen. 

Seuraava projekti, joka on edelleen kesken, mutta toivottavasti uudeksi vuodeksi valmistuisi, on koirankopit. Yksi on jo valmiina, toiseen on pohja rakennettu. Mutta pyhät saivat projektin hieman jäihin ja toivottavasti viikonloppuna taas jatketaan. 

Entäs kissat? Samaa vanhaa. Nukkuuvat ja syövät, nukkuuvat hieman lisää. Smirre kiusaa koiria ja koirat kiusaa Smirreä. Silveri esittää vanhempaa kuin on. Piilottelee minun sukkalaatikossani. 

Entäs mitä uusi vuosi, 2014, pitää sisällään? Suunnitelmia, odotuksia. Keväällä on paljon koiranäyttelyjä. Suurin osa ryhmänäyttelyjä, pari kansainvälistä ja kaikkien rotujen näyttely. Syksyllä taas kansainvälisiä. Vetohommia toivottavasti päästään taas kokeilemaan. Adan sisko on jo hieman kokeillut kuormanvetohommia ja ajattelin, että kokeiltaisiin Adankin kanssa kunhan vuosi vaihtuu. Rikin kanssa lähdetään taas etenemään rallytokon parissa. 

Siinä nyt jotain koontia. Paljon on vuoteen mahtunut ja muuta kuin koirajuttuja ei kannata edes yrittää suunnitella ensi vuodelle. Lopuksi vielä totean, että kyllä tästä blogin pitämisestä itsellekin jotain saa. Nytkin on ollut mukava lukea vanhoja tekstejä ja todeta, että ai niin, niinhän se olikin. Tai oli jo unohtanut joitain asioita tai osasi yhdistellä eri tapahtumia liittyvän toisiinsa. Eli jos ei tätä blogia oikeasti kukaan muu luekaan niin toimiipahan minulle ainakin eräänlaisena päiväkirjana. :)