Aslak tuli taloon

Ja niin koitti vihdoin odotettu päivä, että käytiin Aslak-poika hakemassa kotiin. Lähdettiin aamulla 7 aikaan ajelemaan ja puoli 12 aikaan oltiin perillä. Käytiin hieman kävelemässä kasvattajan ja Aslakin kanssa ja tutustuttiin poikaan. Pitkään emme kasvattajan luona olleet, kun Aslak jo hyppäsi autoon istumaan. Selkeästi Aslak oli meille lähdössä. :)

Pyörähdettiin kotimatkalla vielä Adan kasvattajan luona ja Adan emän kasvattajan luona. Ja totta kai vielä äitini luonakin piti käydä tulokasta näyttämässä. Lopulta pääsimme kotiin katsomaan, miten meidän lauma ottaa Aslakin vastaan. Tehtiin oikein sotasuunnitelma, että ensin otetaan Riki pihalle, kun Riki on se rauhallisempi versio ja kaikkien kaveri. Ei mennyt tulokset ihan niin kuin kuviteltiin. Pojat aloittivat kilpamerkkailun ja lopulta Riki yritti nousta Aslakin selkään. Siitähän se tappelu sitten syntyi. No, poikia niskavilloista kiinni ja tarhaan. Otettiin Ada pihalle mukaan. Ada meni suoraan katsomaan, että kuka se hänen tarhassaan on. Siinä verkon läpi tekivät tuttavuutta ja sen verran rauhalliselta näytti niin laskettiin Aslak tarhasta pois. Ja leikkiinhän Ada ja Aslak heti ryhtyivät! Ja luultiin vielä, että Adan kanssa on vaikeampi tehdä tuttavuutta!

Jätettiin pojat tarhaan ja siirryttiin Adan kanssa katsomaan jääkiekkoa. Pojat olivat hyvin rauhallisia tarhassa ja välillä nuuhkivat toisiaan, lepäilivät ja tuijottivat toisiaan. Pelin jälkeen lähdettiin poikien kanssa lyhyelle hihnalenkille, eikä annettu kilpamerkkailla. Rinnakkain nätisti kulkivat. Kerran yritti Aslak leikkiin ruveta, mutta Rikille lenkillä käynti on vakava asia! Kotiin tultuamme laskimme taas pojat vapaaksi ja nyt leikkiin ryhtyminenkin oli helpompaa, vaikka Riki muutaman kerran murahtelikin Aslakille. Sitten molemmat pääsivät jo sisäänkin!

Sisälläkin meni ihan hyvin. Aslakia hirveästi kiinnostaisi jahdata kissoja, joten tiukkana olemme Aslakille olleet. Yläkertaan en ole Aslakia laskenut niin on edes yksi rauhallinen paikka kissoille näin alkuun. 

Ruokailukin sujui kuitenkin yllättävän hyvin. Aslak meinasi totta kai rynnätä kaikkien kupeille ennen kuin omansa sai viimeisenä eikä meinannut malttaa lupaa odottaa ruoan ottamiseen. Tänä aamuna kuitenkin toisten kupeille ryntäystä ei ollut vaan seuraili minua, kun kannoin hänenkin kuppiaan. Vieläkään ei meinannut malttaa olla ryntäämättä omalle kupilleen, mutta kun sain laskettua kupin ja pidin kiinni Aslakia pannasta, sanoin kovasti Aslak ja kääntyi heti katsomaan minua. Sitten malttoi odottaa lupaa! 

Ja meillähän tosiaan piti muutoksia koirien nukkumisjärjestykseenkin tehdä! Aslak nukkui Adan tarhassa ja Riki omassaan! Rikille taisi olla järkytys, kun vietti yön ulkona. Ja Adalle taisi olla järkytys, kun jäikin yksin sisään yöksi. Päätettiin siksi pojat laittaa tarhaan yöksi, kun olivat illallakin rauhassa tarhassa, joten ajateltiin heidän todennäköisemmin antavan naapureidenkin nukkuvan. 

Aamulla menin Adan kanssa pojat laskemaan tarhasta ja hieman alkoivat kaikki kolme toisilleen uhittelemaan, mutta komensin tiukasti ja leikiksihän se sitten meni. Että jospa tämä tästä rauhoittuisi ja Aslak pystyisi jäämään meidän laumaamme. Ada ja Aslak ovat kuin luodut toisilleen, mutta Rikin kanssa ollaan vielä varovaisia.