Tällä kertaa uudet tuttavuudet eivät olleet ehkä ihan niitä perinteisimpiä. Käytiin tänään mätsärissä, jossa Adan piti taas hötkytä ensimmäisen vartin, mikä meni ilmoittautumiseen jonottaessa. Kun lopulta päästiin hieman sivummalle istumaan, Adalta loppui hötkyyminen melko nopeasti, kun näki elämänsä ensimmäisen kerran HEVOSEN! Mätsäri oli siis raviradan parkkipaikalla ja raviradalla sattui olemaan hevosia ja poneja treenaamassa. Ada istahti pyllylleen ja pää vaan liikkui, kun seurasi hevosten ohimenoa.
Aina kun hevoset menivät kauemmaksi, Ada keskittyi taas lähiympäristöön, mutta hevosten lähestyessä mielenkiinto kohdistui heti takaisin hevosiin. Kohta yritin saada Adan rauhallisesti siirtymään kehien lähelle, mutta eihän siitä meinannut mitään tulla. Vauhtia riitti edelleen ja varmaan muut katsoivat meitä uteliaana ja kenties ärtyneenäkin, mutta yritin vaan Adaa siinä kouluttaa. Ja kuinkahan moni on katsonut minun koiraani potkivan, kun jalallani siirsin Adan takaisin sivulleni, kun lähti vetämällä etenemään ohitseni.
Päästiin lopulta kehien luokse. Edelleen aina hevosten ohimennessä Ada uteliaana seurasi ja lopulta se meni siihen, että Ada vaan innostui entisestään ja hötkysi hevosten takia! Onneksi Ada rauhoittui kehään menoa odotellessa ja Ada saikin punaisen nauhan. Punaisten kehää odotellessa tuli taas uusi joukko hevosia, jotka sai Adan taas hötkyymään. Sain kuitenkin Adan myös keskittymään treenaamiseen, kun juoksutin Adaa punaisten kehää odotellessa. Ja kyllä hienosti juoksi! Eipä ole hetkeen samalla tavalla juossut, kun sai hihna löysällä juosta. Harmi vain, että homma unohtui taas kehään siirtyessä ja juoksu meni hieman miten sattuu, mutta seisoi kuitenkin oikein kauniisti. Lopputuloksena olikin nuorten punaisten neljäs.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti