Adan lokakuu

Lokakuu on puolessa välissä ja Ada on saanut extrahuomiota. Kaikkien kolmen koiran kanssa olemme käyneet pyöräilemässä (aloitin syyskuussa juoksemisen, mutta tajusin lopulta, ettei se vaan ole minun juttuni), mutta Adan kanssa olemme tehneet oikein onnistuneita vetolenkkejä. Ada on vetokoirana innokas ja kuuntelee, mitä hänelle sanoo. Ada on hiljalleen oppinut pitämään tasaista vauhtia yllä alun hötkyilyn jälkeen ja normaali lenkin vauhti on nykyään 10-11 km/h. Tänään vauhti kyllä tuntui kovemmalta, mutta ehkä se johtui siitä, että tänään oli oikeasti tasainen vauhti koko matkan, eikä sellaisia "nyt hieman kovempaa, ei jaksa enää, nyt jaksaa taas, nyt ei" -tyyliä. 

Adan kanssa ollaan pyöräilty extremereittiä. Muille se on varmaan ihan normaalia tyyliä, mutta me ollaan kuitenkin yleensä kevyen liikenteen väyliä ajeltu ja nyt mentiin metsäreiteille, joissa on epätasainen maasto, juuria tiellä ja paikoittain pehmeää hiekkaa. Mutta tuntuu, että haasteellisesta maastosta huolimatta, Adan vetointo on vaan parantunut entisestään. Tänään oli vuorossa myös enemmän käännöksiä poiketen normaalista reitistä ja Ada hienosti niistä suoriutui. Seuraavalla kerralla taas hieman muutoksia niin pysyy mielenkiinto hommassa molemmilla.

Puhelinkuva lenkin jälkeen

Ada kävi myös Joensuun eläinsuojeluyhdistyksen Koira!-tapahtumassa, jossa esiteltiin eri rotuja ja me siis olimme esittelemässä alaskanmalamuutteja. Ada oli taas vaihteeksi todella hieno neiti, joka kärsivällisesti odotti omaa vuoroaan ja otti vastaan jokaikisen rapsutuksen, jonka vain oli mahdollista saada. Muutama kävi ihan oikeasti yleisen esittelyn jälkeen vielä Adaan tutustumassa ja sain kertoa vielä tarkemmin elämästä malamuutin kanssa. 

SELFIE!

Ada on päässyt myös mätsäröimään. Pari viikkoa takaperin kävimme ensimmäisen kerran ja tutustuimme samalla kerralla uuteen tuttavuuteen ja hänen akitaan. Sen jälkeen olemmekin olleet yhdessä koiratapahtumissa. Mutta siis Ada ihastutti tuomarin ja tuomari kehui Adaa raamikkaaksi ja hyvän luoneen omaavaksi koiraksi ja ihasteli Adan häntää, mutta juoksu ei sujunut ihan niin mallikkaasti, joten Ada sai sinisen nauhan, mutta loppujen lopuksi oli kuitenkin aikuisten SIN4. 

Seuraavalla kerralla Adalla sujui juoksu todella hyvin, mutta kävi hieman ylikierroksilla, eikä oikein malttanut paikoillaan ensimmäisellä kierroksella seisoa, joten taas oli vuorossa sininen nauha. Parannettiin yhdessä otetta jatkossa ja Adasta tuli aikuisten SIN1 ja lopputuloksena vielä SIN BIS1!! On se hieno. 

Nyt jatketaan normaali elämistä harrastusten parissa. Mätsäreitä ei ole tiedossa, mutta muuta koiraohjelmaa on. Marraskuussa menen kasvattajan peruskurssille ja ilmoitinpahan Adan ja Aslakin marraskuun lopulle karhutestiin. Ja ohjelmassa on vielä myös viikon reissu Lappiin Adan ja Aslakin sekä toki myös miehen kanssa. Riki pääsee mummolaan viikoksi hoitoon.