sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Vetokoiran elämää

Talvi tuntui todella pitkältä, mutta kun kevät ihan oikeasti saapui, se saapui nopeasti. Ollaan eletty lämpimän ja kylmän vaihtelevia ajanjaksoja. Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna pääsimme vihdoin vetolenkille koirien kanssa. Sen jälkeen emme taas olekaan päässeet ennen kuin viime perjantaina. Minulla sattui vielä lyhyt työpäivä, joka alkoi vasta puoliltapäivin ja aamulla herätessäni ulkona oli vain +9 astetta lämmintä ja viileä tuuli. Innostuin tästä niin paljon, että lenkitin meidän kaikki kolme tällä hetkellä vetotöitä tekevää koiraa. 



Ensin lähdimme Adan kanssa kolmen kilometrin lenkille. Kävimme hieman sosiaalisemmassa ympäristössä, mikä Adaa ei yleensäkään haittaa, koska keskittyy hyvin työskentelyyn. Lapsia oli pyöräilemässä kouluun ja Ada hienosti ohitti heidät tien reunassa pysyen. Teiden ylityksetkin tapahtuivat helposti yhdellä käskyllä. Vauhti oli 13,2 km/h.

Seuraavaksi mukaan lähti Taiga. Taigan kanssa päädyttiin 3,6 kilometrin pituiselle lenkille. Tämän reitin varrella oli Taigalle paljon ihmeteltävää ja katseltavaa ja vauhti hiipuikin välillä tasaiseksi hiljaiseksi raviksi. Eräässä pihassa oli puusta veistetty karhu, jolle Taiga jäi haukkumaan ja minun piti vetää Taiga pihan ohi. Kotimatkalla päädyimme harjoittelemaan oikeassa reunassa juoksemista. Se ei ole selkeästikään yhtä varmaa kuin vasemmassa reunassa pysyminen. Keskinopeus oli 11,8 km/h.


Lopuksi matkaan lähti Aslak. Aslak oli jälleen tasainen vetäjä. Itse sain pääasiassa vain hengata kyydissä. Mitään yllätyksiä tai epänormaalia ei Aslakin kanssa tapahtunut. Aslak naapurin pihan kohdalla kiihdytti taas vauhtia ja oikein odotti, tulisiko naapurin koira aidalle möykkäämään, mutta joutui jopa hieman pettyneenä jatkamaan matkaa kotiin asti ilman rähinöitä. Keskinopeus oli 11,4 km/h.

Koska Taiga sai viimeksi Polvijärven näyttelyssä kommenttia, että saisi olla hieman tiiviimmässä kunnossa, otin Taigan tänä aamuna lyhyelle lenkille mukaan ennen kuin lämpötila nousi. Varjossa lämpötila oli +14 ja oli jälleen viileä tuuli. Kävimme parin kilometrin reitin, jossa ei aurinko puiden takaa vielä päässyt paistamaan. Taiga olisi mielellään jatkanut matkaa, mutta sain lopulta kääntymään takaisin kotia kohti. Keskinopeus oli 14,2 km/h. Tällä kertaa annoin Taigan vain vetää ja suunnittelin reitin niin, että Taiga sai vetää vasemmassa reunassa tietä. Oikealle kääntymiset sujuivat ongelmitta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti