Pyöräilykauden avaus!

Ja tietenkään minulla ei ole kuvia aiheeseen liittyen, eikä nyt hirmuisesti kerrottavaakaan aiheesta. Ihan perusmeininki. Kyseessä ei siis ollut vetolenkki vaan ihan peruslenkki koira pyörän vierellä juosten. Ja tietenkin kyseessä oli Riki. Vielä en uskalla ajatella Adaa pyörälenkille ottavani. Mikä olisi sopiva ikä? Pelkään pilaavani Adan, jos liian aikaisin aloitetaan.

Pari viikkoa olen jo seuraillut lumen ja jään sulamista kevyen liikenteen väylältä. Nyt vihdoin näytti jo siltä, että voisin uskaltaa nousta pyörän selkään ja lähteä liikenteeseen kera koiran. Ajattelin alkuun, että lenkistä tulee hirveintä ikinä, koska edellisestä juoksulenkistä (ei siis vetolenkistä) on ikuisuus. Mutta kuinkas kävikään? Olisihan Riki halunnut alkuun lähteä vaan huimapäänä painamaan eteenpäin, mutta jarruttelin ja nyin hihnasta. Ja kuinkas ollakaan, muistui Rikille melko piankin, miten homma etenee. 

Ja kaiken kaikkiaan lenkki menikin vallan mainiosti. Ihmisten ohitukset ja kadun ylitykset menivät hienosti, koiria ei tullut vastaan ja ainoa, mikä Rikiä harmitti, että vain ohitettiin eräs tuttu piha, eikä kylään menty. Silloin Riki hieman näykki kenkiäni ja yritti päästä takaisin. Kotiin mentiin samaa reittiä ja toisella kertaa pihan ohitus sujui jo hieman paremmin, vaikka kengät olivatkin vielä herkkua. 

Matkaa oli viitisen kilometriä ja reitillä oli vain yksi noin 100 metrin pätkä jäätä, joka käveltiin molempiin suuntiin. Toisella kerralla Riki käytti hitaan vauhdin hyödykseen ja tankkasi lumella itseään. Keskinopeus oli n. 11 km/h ja suurin nopeus 16 km/h. Gps oli päällä vain kotimatkalla ja silloinkin yhteys oli välillä katkennut.