Eilen oli suoraan sanottuna paska päivä. Tunteina lyhyt, mutta muuten pitkä päivä töissä. Huono tuuli jäi päälle ja sain vielä töiden jälkeen soittoa töistä ja lisää huonoja uutisia. Mikään ei toiminut kuten piti ja illan match showkin oli ihan oma episodinsa, josta kerron tarkemmin myöhemmin. Lopputulos mätsärissä oli kuitenkin ihan jees ja ajattelin jo päivän loppuvan hyvissä tunnelmissa. Kuitenkin kotiin tultuani huomasin Silverin silmän olevan harmahtava. Tarkemmin asiaan tutustuttuani huomasin oikeaa silmää peittävän harmaa kalvo. Siinä vaiheessa olin jo varma, että nyt on Silverin toinen silmä sokeutunut. Kuitenkin enemmän tarkasteltuani asiaa huomasin valkuaisen punertavan ja äitini mielestä kyseessä olisi silmätulehdus.
Tänään sitten soitto luottoeläinlääkärilleni, joka oli myös sitä mieltä, että kyseessä olisi tulehdus. Syytä ei osannut sen tarkemmin tutkimatta tietenkään kertoa ja sanoi hänellä kiirettä olevan. Sanoi kuitenkin soittavansa apteekkiin reseptin sellaisille silmätipoille, joiden pitäisi auttaa myös jos on naarmu silmässä, joka tulehduksen olisi aiheuttanut. Kuuri on 10 päivää yksi tippa tulehtuneeseen silmään kaksi kertaa päivässä. Yksi tippa on jo annettu. Huomenna lisää. Suhteellisen helppo oli kuuri aloittaa, kun mies piti kiinni ja minä laitoin tipan (vaikkakin tippa ei ollutkaan ihan vain tippa, kun huomasinkin, että kyseessä on tahnamainen lääke...). Huomenna aamulla homma meneenkin hieman toisella tavalla, kun mies ehtii lähteä töihin ennen minun heräämistäni... Katsotaan.
Kyllä sitä vaan ehtii aina hätä tulemaan, kun jotain rakkaalle lemmikille tulee. Silveri on meidän ensimmäinen yhteinen lemmikki. Ja toinen täyttää jo kahdeksan vuotta ensi syksynä. Toivotaan, että kuuri auttaa, eikä ole kyse mistään sen kummemmasta. Nuo silmäjutut eivät kuitenkaan mitään pieniä juttuja ole. Kaipa Silveri puolisokeana saisi elettyä kunnollisen elämän kuitenkin kuten äitini koira teki (monta vuotta täysin sokeana), mutta kunhan ei mitään vakavaa olisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti