Talvi tuli ja meni, täällä ei lunta ole kovin kummoisesti. Sen verran suli maa, että kevyen liikenteen väyläkin oli taas sula ja päätin ottaa pyörän tallista. Pari kertaa ollaan nyt käyty Adan kanssa vetämässä ja mainiosti on mennyt.
Ensimmäisellä kerralla Ada aloitti taas hienosti vetämisen, mutta huomasi, ettei olla hetkeen käyty vetämässä, kun vauhti hidastui jo hyvissä ajoin parin kilometrin jälkeen. Käskyt toimivat kuitenkin jo melko hyvin Adalla. Pitäisi vaan testailla reittiä vaihtamalla vielä asia... Seis-käsky on hankala. Ada kyllä pysähtyy kesken matkan, mutta paikallaan ei oikein malta pysyä ja odottaa. Muuten suunnatkin menee ihan hyvin, kunhan vaan ajoissa sanoo.
Myös ohi-käskyn Ada on oppinut. Ensimmäisellä kerralla muutaman kerran ohiteltiin. Ihan ok meni muuten, mutta silloin kun ohitettava vastaantulija taisi hieman jopa pelätä Adaa ja meni melkein ajotielle ja käänsi kylkensä meitä kohden, Ada kiinnostui entistä enemmän ja piti pysähtyä. Seuraavalla kerralla ei mitään ongelmaa. Toisella vetokerralla tehtiin vain yksi ohitus. Ohitettava oli edellä juoksija. Annoin Adalle kaksi käskyä yhtäaikaa, oikea ohi. Alkuun ei meinannut mennä jakeluun ja melkein kohdalla ollessa pysähdyttiin. Kokeiltiin uudestaan ja hienosti Ada kuunteli ja ohitti oikealta juoksijan. Takaisin vasempaan reunaan pääseminen olikin sitten toinen juttu... Minun piti ojentaa käsi eteen ja liinasta nykäistä Ada takaisin vasempaan reunaan.
Mutta muuten on kyllä kokonaisuudessaan hyvin vetohommat menneet. Ada on innokkaana mukaan lähdössä. Jopa niin innokkaana, että meinasi taas lähteä ilman minua matkaan aidan yli hyppäämällä. Tällä kertaa oli korvat tallella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti