Aslak osaa yllättää (kuten aiemminkin olen maininnut). Tällä kertaa Aslak yllätti kehittymällä oikein oivaksi vetokoiraksi. Olen todella ylpeä siitä, miten Aslak on muuttunut parin vuoden aikana.
Tänään kävimme taas Aslakin kanssa treenailemassa kickbiken kera. Lähdimme reitille, jota en pitkään aikaan ole Aslakin kanssa mennyt, joten hajut olivat uusia ja kiinnostivat Aslakia kovasti. Aslak ottikin lenkin sellaisella hengailufiiliksellä, mutta eteni kuitenkin hienoa tasaista ravia tällä kertaa 9,02 km/h. Matka oli 5,76 km.
Aslak teki muutaman oman pikku pysähdyksen, mutta muuten pysähdyttiin vain käskystä ja silloin Aslak sai merkkailla ja haistella. Matkan varrella oli neljä vesiestettä, ensimmäinen ja neljäs olivat samat (lähtiessä ja kotimatkalla kujan päässä). Ensimmäinen kierrettiin, kun reunassa oli jopa alle puolen metrin mittainen kaistale, jota pitkin mahduttiin kävelemään. Toinen ohitettiin samalla tavalla. Kolmas olikin niin iso este, että piti hetkeksi pysähtyä miettimään, että mitä tehdään. Vettä oli kuitenkin koko väylän levyeltä ja pituutta oli viisikin metriä. Eipä siinä auttanut, kun antaa Aslakille intoa puhkuen käskyjä edetä ja hetken epäröinnin jälkeen Aslak lähti menemään esteen poikki minun seisoessani kickbiken päällä toivoen, että Aslak ei pysähdy ennen kuin on toisella puolella. Tämä este meni kuitenkin niin hienosti, että palatessamme kotiin emme enää viimeistäkään vesiestettä väistäneet vaan komensin Aslakin suoraan läpi toivoen, etten kaadu veden alla olevan jään takia.
Yksi koiran ohitus tehtiin ja sekin mentiin siten, että otin Aslakin lyhyelle. Aslak meni suht hienosti pikkukoiran ohi, vaikka toinen rupesikin kovasti Aslakille rähisemään. Muuten ohitettiin vain ihmisiä ja nekin ohitukset menivät todella hienosti pitkällä liinalla.
Kotona Aslak heittäytyi lumihankeen pyörimään ja minun piti ottaa valjaat pois, kun toinen kyljellään makasi hangessa läähättäen. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti