Kävimme maaliskuun alussa Enossa Aslakin kanssa näyttäytymässä. Eihän se ihan putkeen mennyt. Olimme ensi kertaa talvella ulkonäyttelyssä ja jännitin kehässä juoksemista. Pohja oli kuitenkin suht hyvä lukuunottamatta erästä kohtaa, jossa oli todella pehmeä maa ja siinä meinasi monella hieman tasapaino heitellä.
Aslak esiintyi kuten ennenkin, mutta murisi taas tuomarille. Kuten ennenkin. Tällä kertaa tuomari oli vain sitä mieltä, että kyseessä oli kauhea asia ja jutusteli Aslakille, kuinka Aslakin olisi pitänyt ennemmin hyppiä hänen syliinsä. Vaikka kuinka hän silitteli ja rapsutteli ja Aslak oikein kiehnäytyi tuomaria vasten, Aslak jatkoi murisemistaan ja tuomari koki sen epärodunomaisena ja antoi Aslakille H:n. Arvostelussa oli sekä hyvää, että huonoa, mutta viimeisen lause oli murisemiseen liittyen. En jaksa enää kaivaa arvostelua, joten en sitä tähän nyt kirjoita. Itsehän olen sitä mieltä, että kehässä ei tuomarin päälle hypitä... Hyppimästä muutenkin kielletään kotona ellei niin pyydetä.
Tuomari oli Kirsi Honkanen, enkä aio hänelle enää koiriani viedä. Käsitteli koiria hyvin, mutta ei hän kyllä koiria osaa tulkita... Ainakaan malamuuttia. Koira kun ei ole aina vihainen muristessaan. Aslak esimerkiksi saattaa murista silitellessä eli mielihyvästä. Samanlaista käytöstä näin ALMAn talvipäivillä eräällä koiralla, eikä sekään ollut vihainen. Mutta se oli sen tuomarin tulkinta ja kiitän onneani, että suurin osa tuomareista ymmärtää malamuutteja. Tuomari oli myös sitä mieltä (oli arvosteluun kirjoittanut), että Aslak oli omia aikojaankin murissut. Tätä en kyllä huomannut, vaikka koko ajan koiran vieressä seisoin. Että en tiedä, mistä tuomari ajatuksiaan repäisi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti