Vihdoin oli karanteeniajat täynnä ja itselläkin vapaailta, joten lähdimme perjantai-illan kunniaksi hallille aksaamaan. Viikonloppu on tarkoitus viettää myös agilityn parissa, mutta otimme perjantaille erilaiset tavoitteet. Taigan kanssa lähdimme testaamaan, oliko kepit unohdettu treenitauon aikana. Adan otin mukaan muistelemaan kuuntelutaitoa, vaikka energiaa olisikin. Sunnuntaina on tiedossa Top Team koulutusta, johon olemme Adan kanssa menossa, enkä halunnut, että Ada silloin ei pysty keskittymään liiallisen energian takia.
Ensin teimme Adan kanssa perusjuttuja; hieman keppejä, keinua, rengasta, muutaman esteen pätkää. Lisäksi teimme mattotreeniä. Ensin Ada sai taas vaan koskettaa mattoa takajalalla. Ada oli selkeästi rennompi, vaikka takana olikin jotain. Siirryimme myös kokeilemaan maton läpi juoksemista ja se sujui suht hyvin. Ei vielä varmaa tekemistä ja osumista ole, mutta alku kuitenkin. Ada kyllä tajusi, että matolle pitää takajalla osua, kun ohijuostessaankin yritti siirtää jalkansa matolle. Hieman huvittavaa katsottavaa oli...
Taigan kanssa teimme myös muutaman esteen pätkää ja Taigaa on kyllä hyvin sujuvaa ja vaivatonta ohjata! Teimme myös mattotreeniä ja tällä kertaa kaveri oli palkkaajana. Ihan hyvää tekemistä oli, mutta vielä pitää treenailla ja saada varmuutta ennen kuin käännetään matolle osumiskulmia.
Keppitreeni oli aivan loistavaa Taigan kanssa! Laitettiin kuuteen keppiin yhdet ohjurit ja lähdimme testaamaan, oliko Taiga yhtään hajuilla, mitä kepeillä pitäisi tehdä. No olihan se! Hyvin eteni etupalkalle ja otinkin tavoitteeksi, että Taiga itsenäisesti tekisi ja etenisi. Koska tämä sujui hienosti, otin lopulta keskeltä ohjureita pois. Kun ensin otettiin ensimmäinen ohjuri ja lopulta viimeinenkin, alkoi epävarmuutta tekemiseen tulla. Taiga sai kuitenkin itse ratkaista, miten palkan saa ja keksikin nopeasti. Jatkossa lähdetäänkin vahvistamaan kuudella kepillä tekemistä ilman ohjureita ja kokeillaan esimerkiksi putkelta kepeille siirtymistä ennen kuin otan 12 keppiä kokeiluun. Ehkä me kuitenkin opitaan kepit ennen Agiråkkia.
Tänään kävimme Taigan kanssa naapuriseuran kisanomaisissa treeneissä. Eli entiset epäviralliset kisat, joissa ei nykyään jaeta sijoja tai palkintoja. Meidän piti Taigan kanssa jo joulun jälkeen käydä kokeilemassa, mutta Taigalla oli juoksut ja viimeksi oli karanteeniaika vielä päällä... Tällä kertaa pääsimme paikalle ja yllätyin, miten vähän minua jännitti. Olin aivan rentona ja keskityin vain Taigaan. Radat olivat pitkiä ja otin tavoitteeksi saada suoritettua rata kokonaisuudessaan ilman välissä palkkaamista. Menimme pikkumaksiluokkaan, koska olemme tauolla olleet.
Ensimmäinen rata oli hyppy-putkirata. Virheet olivat omia huolimattomuusvirheitäni. Ensimmäinen oli, kun en katsonut Taigaa ja ohjannut putkesta aidalle. Seuraava virhe oli, kun en kertonut Taigalle millään tavalla, mihin suuntaan putkelta pitäisi kääntyä.
Toinen rata oli supermöllirata, jossa ei ollut kontakteja, rengasta eikä keppejä. Yllätyksenä itselle tuli kuitenkin, että radalla oli pussi. Pussia olemme tehneet todella vähän ja Taiga on aina ollut epävarma pussia tehdessä. Halusin kuitenkin kokeilla sitä, enkä ottanut ketään pitämään pussin kangasta ylhäällä, koska se olisi melko varmasti tehnyt Taigasta vielä epäluuloisemman. Taiga meni pussiin, mutta kääntyi takaisin. Ohjasin Taigan uudestaan ja toisella kertaa Taiga teki pussin ja jatkoimme suoraan seuraavalle esteelle. Muuten rata menikin todella hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti