Kuulumisia

Edellisen kirjoituksen jälkeen onkin tapahtunut paljon. Tai ainakin minun mielestäni paljon, vaikkakin osa onkin pieniä juttuja. Tuntuu vaan, että kerrottavaa olisi paljon, mutta todennäköisesti vähintään puolet unohdan kuitenkin kertoa... Ostin uuden kameran. Sitä onkin tullut testailtua paljon. Kohteena tietenkin Riki, Silveri ja Smirre. Kamera on vasta viikon ollut ja kuvia on jo toista sataa... Mutta kuvanlaatu on paljon parempi ja kuvatkin siten paljon tarkempia ja eloisampia. Kamera on ollut mukana joka lenkillä ja on tullut otettua paljon kuvia ja kokeiltua videokuvaustakin, jota pystyy ottamaan oikein full HD:na. Hieman parempia videoitakin siis luvassa!

Hyvä on kamera, mutta välillä ei silti pysy Rikin perässä, vaikka kuinka yrittää. Välillä virtaa riittää niin paljon, että meno näyttää varmasti siltä, ettei koira meidän hallinnassamme ole. (Kuten alla olevista kuvista voi päätellä) Kun yrittää pientä polkua pitkin kävellä ja meno on tuollaista, joutuu tekemään töitä oman tasapainon hallitsemiseksi, joten koiran hallinta voi olla hyvinkin haasteellista... Mutta kuluupahan ainakin Rikin energia, kun hangessa loikkii kuin mikäkin aropupu! Nyt on vaan tullut mietittyä, että mitenkähän toinen pärjää, kun lumet katoaa kokonaan. Tien varrella ei paljoa lunta enää ole ja Riki tuntuu tarvitsevan edes sen pienen kasan siihen, että suostuu kakan tekemään. Lätäköt on tällä hetkellä todella ihania! Lenkillä totta kai pitää juoda niistä ja vaikka kuinka yritän, että ei tarvitsisi juosta niiden läpi, jotenkin kummasti toinen sieltä lätäkön keskeltä löytyy... Nopeammin saisi lumet sulaa! Pääsisi kuivemmille lenkeille...

Rikille iski taas vaihteeksi ripuli. Tulimme töistä ja lähdimme lenkille. Sielläpä ehtikin lyhyellä matkalla neljät löysät vääntää. Illalla äitini soittaa, että työkaverinsa koira oli edellisen yön oksennellut (asutaan samassa taajamassa). Puoli yhdeksän aikaan ripuli, puoli 11 yöllä ripuli. Puoli 11 aikaan iskin koiralle naamaan canikurin. Puoli kolmelta Riki taas herätti minut ja ei kun pihalle. Kuudelta mies oli herännyt töihin ja käytti koiran; ripuli. Minä käytin pihalla ennen töihin menoa; ripuli. Illalla alkoi onneksi tasaantumaan, eikä ihan vetenä enää tullut. Seuraavana päivänä kuitenkin vasta tasottui normaaliksi. 

Rikillä on pari viikkoa lähtenyt kivasti karvaa. Aiemmin kirjoitinkin, että ostettiin se MoultMaster. Sillä oon nyt kolme kertaa harjaillut Rikiä. Viimeksi huomasin, että alkaa poika kaljuuntua.. Säikähdin hieman, mitä oon aikaiseksi saanut, mutta toivuin nopeasti ja ymmärsin, että niin sen pitääkin olla. Pohjavilla siis irtoaa todella hyvin! Alkaa lonkissa näkymään muutama "kalju" kohta, joista on enemmän jo irronnut pohjavilla. Eikä kyllä tarvitse aina välttämättä MoultMasteriakaan vaan riittää ihan vaan nyppiminen. Kohta on pussillinen karvaa irronnut.

Rikiä pidettiin takapihalla viikonloppuna melko paljon. Vuosi takaperin vappuna takapihalla oli todella vähän lunta ja aloitettiin grillauskausi vappuaattona. Nyt näyttää epätoivoiselta edes ajatella moista. Mutta onneksi ratkaisu on lähellä! Nimittäin kaivuuintoinen rontti! Riki tekee meille kesää takapihalle, kun pöllyttää lunta kunnolla. Ja totta kai, kun Riki on ulkona, Smirre vahtii tarkkana, mitä Riki tekee! 

Silveri on aina osannut poseerata!

Toisin kuin Smirre...

Ja taas, Rikillä on nenäpunkki! Muutaman päivän oireillut. Tänään alkanut kuulostaa taas pahemmalta, mutta viikonloppuna ei ole paljoa oireillut ja töissä kiirettä niin enhän minä muistanut soitella eläinlääkärille... Vanhasta kuurista on pari tablettia jäljellä, että kuurin saa kyllä aloitettua, mutta ei jatkettua ilman reseptiä...