...häntä hellikäämme. Jep, kyllä on Aslakia nyt hellitelty, kun pääsi pitkäksi aikaa sisäkoiraksi. Ei oikein mokomaa tapausta voi tällä hetkellä tarhaankaan laittaa. Aslakille kävi pieni vahinko lauantaina... Emme ole ihan varmoja, mistä vamma lopulta tuli. Olimme ystäväni hääjuhliin lähdössä ja ennen lähtöä Aslak kävi varastamassa banaanin pöydältä ja saivat Adan kanssa tappelun aikaiseksi. Jo silloin Aslak ontui hieman tassuaan. Toisenkin kerran olivat ottaneet yhteen illalla, kun äitini oli miehensä kanssa meillä koiria vahtimassa. Edelleen välillä oli ontunut, mutta oli antanut kopeloida jalan läpi, eikä äitini ollut haavoja löytänyt. Kuitenkin kun kotiin sunnuntaina saavuttiin ja ihmeteltiin, kun on niin rauhallinen tapaus ja edelleen hieman välillä ontui, löydettiin oikeasta etutassusta verta. Siitä sitä sitten osasi löytää melkoisen repeämän anturasta.
No, eihän siinä auttanut kuin päivystävälle eläinlääkärille soitella. Olin epävarma, että onko asia kiireellinen, mutta ell ei ollenkaan kyseenalaistanut asiaa vaan totesi, että jos syvä on, olisi hyvä huuhdella kunnolla, ettei tulehdu. Ja tokihan me sitten ajettiin 30-40 km päivystävälle, Aslak rauhoitettiin ja ell huuhteli todella huolellisesti haavan. Tikkejä ei voinut enää laittaa, vaikka kuinka pohtikin asiaa, mutta päätyi lopulta siihen, että enemmän olisi tikeistä haittaa kuin hyötyä. Antura oli sen verran turvonnut, että tikit eivät olisi enää todennäköisesti kestäneet. Ja ell totesi myös, että kun kerta on hieman ruvennut jo paranemaan, antaa mennä ilman.
Aslak on siis sisäkoira, juoksukiellossa ja hirmuinen tumppu jalassa. :) Tassu tulee suojata niin kauan kuin vuotaa ja tänäänkin on vuotanut. Pari kertaa päivässä huuhdellaan runsaalla vedellä, puhdistetaan ja laitetaan vetramilia haavaan. Ja sitten laitetaan pakettiin. Kunhan vuotaminen loppuu, voi antaa parantua ilman sidettä, kunhan ei nuolisi haavaa. Tötterö päässä joutui jo herra tänään olemaan, kun aamuyöllä rupesi repimään ja töihin lähtiessä jätin miehen vastuulle tötterö päähän. Mies on onneksi lomalla niin voi katsoa Aslakin perään.
Nyt vaan toivotaan, että tassu paranisi ennen Kuopion näyttelyitä. Sinne oli tarkoitus lähteä Aslakin kanssa niin perjantaina kuin lauantainakin. Varoajat lääkkeissä täyttyisivät, mutta jos ei antura parane, ei näyttelyyn ole asiaa. Ja nyt treenitkin jäävät pois, vaikka niitä erityisesti Aslak tarvitsiskin. Viime viikolla käytiin näyttelytreenissä, josta voin kirjoitella toiste. Oli mielenkiintoinen treeni... Mutta peukut pystyssä, että Aslakin tassu paranee kunnolla, paranee sitten ennen tai jälkeen näyttelyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti