sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Pärnävaara 1.6.2014

Vihdoin ja viimein lähdettiin johonkin muualle lenkille kuin tähän ihan lähimaastoon kevyen liikenteen väylää pitkin lenkille. Pärnällekään meiltä ei todellakaan pitkä matka ole, mutta silti ei ole tullut käytyä kertaakaan koirien kanssa siellä lenkillä. Viikolla jo miehelle totesin, että voisi joku kerta lähteä ja tänään kesken työpäivän laitoin viestiä, että miten olisi tänään. Ja niinhän me sitten mentiin. Riki ja Aslak mukaan ja menoksi. 


Johan me tiedettiin, että siellä on suoraan sanottuna helvetilliset mäet! Ja ei oltu kuin kilometri menty, kun tuntui monen kilometrin reissulta. Jalat eivät olisi jaksaneet enää, mutta silti otettiin suunta kauemmaksi. 


Koska mitään selkeää reittivalintaa meillä ei ollut ja netissä kartat olivat meidän makuun liian epäselvät, laitettiin vaan puhelimeen gps päälle ja risteyksissä tehtiin päätös oikea vai vasen. Ja kas kummaa, kun ei kohta tiedetty, miten kaukana sitä oltiinkaan. Ja gps näyttää, että kauemmaksi ollaan vaan menossa, mutta muuta reittiä ei takaisin olisi ollut kuin U-käännös. Jatkettiin siis edelleen matkaa.


Kokonaisuudessaanhan reitti ei ollut kuin reilu 5 km, mutta tuntui TODELLA pitkältä! Maasto oli pelkkää nousua ja laskua ja voi olla, että huomenna on kiva töissä olla... Vastaan tuli myös mies rullaluistinten ja sauvojen kanssa, joka sai pojilta sellaisen vastaanoton, että yllättyneisyyden takia en osannut muuten reagoida kuin nauramalla. Onneksi vastaantulijaakin vain nauratti, kun meidän koirat haukkuivat ja olisivat varmaan päälle hypänneet, jos ei oltaisi tiukasti kiinni pidetty. Hieman ehkä pojat yllättyivät. 


Matkaa meni pysähdyksineen 1,5 tuntia. Nopeus oli n. 5 km/h, mutta oli niin lämmin päivä, että juomataukoja oli pidettävä niin koirille kuin ihmisillekin. Eikä ollut edes lämpimimmistä päivistä, mitä voisi olla. Lämpötila varjossa 16,3 ja aukealla paikalla paistoi kuitenkin mukavasti aurinkokin. 


Ja totta kai vastaan tuli luikertelijakin. Riki sai ohi mennä, eikä reagoinut mitenkään, mutta minun ohi mennessä "keppi" rupesikin liikkumaan! Ja senhän jälkeen sitä tuli sitten herkkänä oltua, että entä jos tulee kyy vastaan! No ei onneksi tullut. Tällä kertaa. 


Mukava lenkki kuitenkin oli ja varmasti mennään toistekin. Mutta ei huomenna. Eikä ylihuomenna. Eikä....


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti