sunnuntai 24. tammikuuta 2016

C-lonkkaisten käyttö jalostuksessa

Montaa päivää ei ole pentuesuunnitelmat julkisia olleet, kun Adan C-lonkkaisuus on herättänyt osalle koviakin mielipiteitä. Siksi ajattelin näin julkisesti edelleen käydä läpi oman mielipiteeni asiaan liittyen. Ja toivon, että asiasta tulisi asiallista keskustelua, eikä heti haukkumista ja käyttäydyttäisiin kuin aikuiset ihmiset. Kunnioitetaan kaikkien mielipiteitä, eikä puututa negatiivisella otteella toisten tekemään kasvatustyöhön. 

1) Kyllä, Ada on toki C-lonkkainen narttu ja Adan emä on C/D. En salaile asiaa. Adan sukutaulusta löytyy 3. ja 4. sukupolven kohdalla jo useita ulkomaisia koiria, joiden tuloksia ei ole tiedossa. Kuitenkin tiedetyt tulokset ovat A ja B tasoa. 

2) Itse näen, että C-lonkkaisuuttakin on monenlaisella perustelulla, enkä sairasta koiraa käyttäisi jalostukseen. Annie Limanin kanssa olemme Adan lonkista keskustelleet ja hänkin on itse todennut, ettei Adalla esimerkiksi nivelrikkoa ole. Adan lonkissa on hieman löysyyttä ja lonkkamaljat ovat hieman matalat, mutta Liman ei nähnyt Adan lonkkia ongelmaksi, kunhan pidämme Adan hyvässä lihaskunnossa. Mitä olemme tehneetkin, eikä Ada ole koskaan oireillut lonkkien takia millään tavalla. 

3) Myös kennelliiton järjestämällä kasvattajakurssilla oli puhe Saki Paatsaman tekemästä tutkimuksesta, että lonkkien periytyvyys olisi 20% ja 80% olisi ruoan ja liikunnan merkitystä. Toki Adalla on ja siirtää geenejä pentuihin, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että Adan pennuista lonkkavikaisia tulisi. 

Täällä minusta on hyvin tiivisteetty asiaa. 

4) Jalostaminen on arpapeliä... Myös kahdesta A-lonkkaisesta koirasta voi tulla lonkkavikaisia pentuja... 

5) Jalostaminen on vuosien työn tulosta. Ada ei pystyisi parempaa urosta sulhokseen saamaan. Halin ensimmäisen pentueen koiristakin 5/7 on A-lonkkaisia. Yhden tulosta ei ole vielä julkaistu tätä kirjoittaessani. Minulla on tarkoituksena jättää Adan pennuista narttu itselleni ja mietin vielä sijoitukseenkin laittamista. Ja lonkkatuloksista (ja toki myös muistakin terveystuloksista sekä muusta kehityksestä) riippuen on tarkoitus jalostustyötä viedä eteenpäin. 

Mikään pakkohan minun ei olisi näin julkisesti tätä asiaa käsitellä ja saattaahan tämä ns. lisätä vettä myllyyn aiheeseen liittyen. Mutta koska kukaan ei tunnu uskaltavan tai kehtaavan suoraan minulta asiaa kysellä, halusin mielipiteeni kertoa. Toivottavasti tämä aihe herättääkin keskustelua ja saa ajattelemaan asioita eri kannoilta. Toki on ihmisiä, joilla on niin vakaa oma mielipide, että he eivät joka tapauksessa asiaa ymmärrä tältä kannalta. Mutta toivoisin, ettei meitä muita silti halveksittaisi, jos toisin ajattelemme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti