sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Viikon vetotreenit, nihkeää menoa

Tällä viikolla vihdoin ja viimein tuli keskiviikkona niin paljon lunta, että reissun jälkeen pääsimme ensimmäiset kerrat kicksparkilla liikenteeseen. Keskiviikkona olin niin väsynyt työpäivästä, lumitöistä ja uinnista, että annoin periksi levolle ja jätimme treenailun aloittamisen torstaille. 


Torstaina matkaan pääsi Ada. Pojat olivat olleet yön ja työpäivän verran putkeen tarhassa ja hieman oli draamaa ilmassa, kun kotiin tulin. Pojat juoksivat pihaa ympäri, kunnes Aslak yhtäkkiä heittäyty kyljelleen, nosti tassut ilmaan ja ulisi hiljaa. Silloin myös Riki päätti muistaa nostaa tassun ilmaan. Joten pojat pääsivät sisälle lämmittelemään ja lähdimme Adan kanssa lenkille. Ada ei ole kertaakaan palelemisen merkkejä osoittanut, vaikka neiti ilman pohjavillaa onkin ja torstainakin oli -23 pakkasta. 


Lenkki meni hieman nihkeästi. Melko nopeasti Ada tasoitti vauhdin rauhalliseksi menoksi ja tuntui, ettei jaksanut edes vetää kunnolla. Ilmeisesti kickspark ei pakkaslumella halunnut kulkea kunnolla... Menimme kuitenkin 6 km, joista osa auraamattomalla kevyen liikenteen väylällä ja osa jäätyneellä tien pinnalla, jossa kickspark kulkikin yllättäen paremmin...Käskyt Ada kuunteli kuitenkin hyvin. Varmaankin reilu puolet matkasta mentiin reipasta kävelyvauhtia. Ada ei jaksanut vetää, jos olin kyydissä ja kävellen meinasi olla liian hidasta menoa. Keskimääräinen liikkumisnopeus oli 9,46 km/h. Kotona Ada ei meinannut sisälle haluta tulla ollenkaan vaan pitikin palloa heitellä. 


Sitten tuli taas pakkasta melkein -30, joten jätimme pariksi päiväksi vetohommat kokonaan. Tänään mittari näytti -17, joten otin ensin Rikin ja Aslakin matkaan. Ja oli muuten nihkeää meno edelleen! Yllättävän vähän pojat teki pysähdyksiä, kunhan Aslak oli penkan puolella. Pari kertaa alkuun piti jo selvitellä liinaa, kun pojat odotellessa pyörivät ihan miten sattuu... Keskimääräinen liikkumisnopeus oli 9,26 km/h. Ja kotimatkalla Aslak teki kakan, jonka tunnollisena keräsin, mutta pussi olikin rikki, joten vaatteeni oli täynnä ruskeita pisteitä kotiin päästessämme... 


Putsasin enimmät sotkut ja lähdin Adan ja Rikin kanssa uudelle kierrokselle. Ja edelleen matkanteko oli todella nihkeää... Menimme hieman eri reittiä, mutta suunnilleen saman verran matkaa oli eli n. 3 km. Keskimääräinen liikkumisnopeus oli 9,48 km/h. Hieman jo rupesi itseänikin turhauttamaan matkanteon ongelmallisuus... Viimeisen puoli kilometriä menimmekin aina pysähtynen, kun vauhti hidastui. Aina liikkeelle lähtiessä koirat kiihdyttivät mukavasti, mutta melko nopeasti meno tyssäsi. 


Että mitä lie pitäisi tehdä, jotta meno paranisi... Vai voihan se tosiaan olla pakkaslumikin syynä menon nihkeyteen... Huoh... Jospa se tästä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti