Pakkanen laski tänään niin paljon, että olemme jo ulkonakin viihtyneet enemmän. Ja jopa niin paljon, että päätin lähteä Rikin ja Aslakin kanssa vetolenkille. Toki aina päällimmäisenä ajatuksena poikien kanssa on jo valmiiksi pieni turhautuminen, mutta pitäisi vaan opetella siitä pois.
KOSKA tänään oli varmaan paras vetolenkki poikien kanssa ikinä! Alusta asti pojat lähtivät menemään sellaista vauhtia, että kauhistutti kevyen liikenteen väylällä meneminen, jos olisi jotain yllättävää tullut tai ylipäätään, jos joku olisi vastaa tullut. Siirryimme kevyen liikenteen väylältä kelkkareitille, jossa meno tuntui vielä hirveämmältä! Pakko oli lopulta tasaisemmalle tielle siirtyä, koska kelkkareitillä en pystynyt edes jarruttelemaan, koska koko keskittyminen meni tasapainoiluun. Loppumatka mentiinkin tasaista vauhtia kotiin asti. Yksi iso alamäki tuli mutkan kera ja sen yritin kävellä, mutta melko reipasta kävelyä sai mennä kuitenkin.
Kokonaisuutena lenkki meni todella loistavasti! Pojilla oli vauhtia hyvin ja loppumatka tosiaan pysyi tasaista vauhtia, eikä hyytymistä tapahtunut. Hiki tuli jarrutellessa, mutta kylmä meinasi tulla, kun ei lopussa tarvinnut edes vauhtia potkia! Hyvää muuttimaista tasaista vauhtia etenivät! Käskyt menivät perille suht hyvin. Pysähtyessä meinasi pojat mennä solmuun, kun pakko oli yrittää pissille päästä... Mutta sotkut selviteltiin ilman harmaita hiuksia ja ylimääräiset pysähdyksetkin jäivät minimiin, joten ne harvatkaan eivät harmittaneet.
Eli pojat yllätti täysin! En tiedä auttoiko pitempi tauko ja pojat vaan nauttivat energian purkamisesta, mutta jäi niin hyvä fiilis, vaikka kauhuissani sainkin olla! Eli kyllä pojat osaa, kunhan vain viitsivät... :) Enimmäisnopeus oli 23,9 km/h ja keskimääräinen liikkumisnopeus 9,74 km/h. Matkan pituudeksi tuli 4,58 km.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti