Olipahan ihan hirveä reissu, mutta tulipahan tehtyä. Jäähdytinnesteet oli vähissä aamulla ja toivoin vaan, että olisi normaalia kulumista pakkasilla. Onneksi taisi olla... Väsytti todella paljon ajaminen ja aikataulu petti todella kummallisesti ja saimme kehän reunalle melkein juosta! Onneksi oli hidas tuomari... Lisäksi menomatkan saimme palella autossa ja olimme melkein Kajaanissa, kun tajusimme, että konepelti oli jäänyt raolleen... Ei kylmänyt kotimatkalla enää..
Paikka oli taas kerran ahdas kulkea päästä päähän ja totta kai meidän kehä oli siellä toisessa päässä hallia. Kehän laidalla oli onneksi tilaa, mutta ihmiset eivät oikein pidä huolta, ettei koiransa pääse toisten koirien iholle. Pitäisi ymmärtää, että vaikka se oma koira olisikin rauhallinen, viihtyisi eikä muille rähise, voi toisia koiria ahdistaa tai saattaa ottaa uhkana, kun toinen tulee tuijottelemaan tai haistelemaan. Koiranäyttely on kuitenkin melko stressaava paikka ja ottaen vielä huomioon, minkälainen tautipesäke näyttelypaikka on!
Aslak oli siis normaali äksy itsensä ahtaassa paikassa, eikä tykännyt toisten tuijottelusta. Kehäkäyttäytyminen oli kuitenkin edelleen hienoa juoksemista lukuunottamatta. Avoimessa luokassa oli viisi urosta, eikä Aslak edelleenkään malta toisten perässä juosta... Aslak oli AVO EH ja kilpailuluokassa jäi ilman sijoitusta.
Tuomari Mari Pajaskoski:
"Keskikokoinen, hieman tiivisrunkoinen uros, jolla riittävä raajaluusto. Lyhyt ja leveä kaula. Hieno pää ja ilme, hyvät korvat. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä rintakehän syvyys, mutta saisi olla pidempi. Saisi liikkua pidemmällä askeleella, yhdensuuntainen edestä, hieman ahdas takaa. Tiukasti kiertynyt häntä, erinomainen turkin laatu, miellyttävä käytös."
AVO EH
Se on hyvä, että käytös on edelleen miellyttävää, vaikka edelleenkin Aslak murisee tuomarille hampaita katsottaessa. :) Onneksi tuomarit ovat ymmärtäväisiä. Ainakin nämä, jotka oikeasti rotua tuntee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti