Kävimme eilen illalla pitkästä aikaa koirapuistossa. En tiedä oliko loppujen lopuksi hyvä idea, mutta no, kyllähän siitä sitten kuitenkin selvitiin. Oli nimittäin hyvin mielenkiintoisessa kunnossa puisto! Huomasi heti, missä kohdassa puistoa koirat ja (omistajat) ovat viettäneet eniten aikaa. Puiston etuosa oli nimittäin yhtä mutavelliä! Ja siinäpä se sitten olikin totta kai mukava painia. Leikkikaverina oli sama sakemanni kuin muutama kuukausi sitten. Tällä kertaa hieman isompana kun ikääkin jo 7 kuukautta.
Lähdin kävelemään pitkin puistoa ja välillä kutsuin Rikiä. Ja poikahan oikeasti pysähtyi kuuntelemaan, kun vihelsin ja kutsuin! Ja jopa teki senkin, että lähti juoksemaan luokse! Ei malttanut luokse jäädä, mutta mielestäni oli todella hyvä, että tuli kuitenkin, vaikka olikin muuta mielenkiintoista tekemistä. Palkkasin Rikin ja annoin toisen jatkaa leikkiä. Pienillä askelilla eteenpäin.
Puistossa on myös oja, jossa pojat sitten myös juoksentelivat. Mutapainin jälkeen olikin hyvä idea. Parempi olisi ollut, jos siinä juokseminen olisi auttanut mudan irtoamisessa... Tuntui, että ojassa juoksemisen jälkeen muta oikein kunnolla takertui turkkiin!
 |
| Ravistelua! |
Meidän niin ihanan vaalea koira olikin yhtäkkiä musta! Ja miten ihanasti muta takertuikaan Rikin takamukseen!
Suunnitelmissa oli kyläilyäkin saman reissun yhteydessä. Käytiinkin ensin äitini luona huuhtelemassa Rikiä puutarhaletkulla. Iso osa mudasta irtosikin veden ja pyyhkeen avulla. Mitä nyt rintaan jäi ja mahaan ja nivusiin ja ehkä hieman takamukseenin vielä... Päästiin kuitenkin kyläilyreissuille ja kotiin päästyä ohjattiin Riki suoraan kylppäriin. Siinä meni aikaa ja saatiin tehdä paljon töitä, mutta vihdoin ja viimein; Riki näytti puhtaalta! Kunnes otimme harjan ja kävimme joka paikan uudestaan läpi ja löysimme nivusista PAAAAAAAAAAALJON mutaa... Lähti onneksi pois, kun kuivui ja harjattiin. Ei tarvinnut enää pestä. Ja nyt onkin meillä puhdas ja pehmeä poika. Karvaakin on lähtenyt mukavasti pesun jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti