Eläinten vappu

Rikille tuli vapuksi kaveri kylään, Huugo-poika. Olikin ensimmäinen kerta, kun meille tulee koira kylään. Riki ei onneksi ollut yhtään reviiritietoinen, eikä siten ongelmia tullut. Riki oli onnessaan, kun sai kaverin kylään ja meno olikin sen mukaista. Koko illan kaverukset leikkivät ja piti jo itse mennä väliin, että malttaisivat rauhoittua. Sisustus meni uusiksi, kun matto sai kyytiä, eikä keittiön pöytäkään oikein paikallaan pysynyt. Huugo mahtui kaikenlisäksi koiraportin läpi yhdestä leveämmästä raosta, eikä meinannut kulkea ollenkaan ovesta. Portti on koukuilla ja nippusiteillä kiinni seinässä ja kaksi koukkua repeytyi irti. Pikkuvikoja, jotka on korjattavissa. Laitettiin lopulta lipasto eteen, joten oli Huugonkin lopulta käytettävä ovea.  

Molemmat kaverukset olivat todella väsyneitä! Mutta hetken lepäilivät ja meno vain jatkui entisellään. Ulkona käytettiin poikia erikseen ja etenkin Rikillä oli aina kiire takaisin. 

Smirre ja Silveri eivät oikein Huugoa arvostaneet. Nostettiinkin alkuun molemmat saunalle turvaan. Silveri kävi välillä kurkkimassa, mutta meni aina takaisin saunalle. Smirre uskaltautui lopulta jo kiipeilypuulta tuijottelemaan ja sähisemään Huugolle. Kyllähän meillä kumpikin on tottunut koiriin (tai siis Rikiin), mutta Huugoa eivät meinanneet hyväksyä. Smirre meni tietokonepöydän taakse ja sieltä sitten loppuillan tuijotteli, kunnes pojat nukahti. Silveri taas jumiutui keittiön nurkkaan. Huugon käydessä pihalla nostin Silverin syömään. Siitä sitten menikin nurkkaan, josta Huugo kävi välillä etsimässä Silveriä. Hirmuinen sähinä vaan kuului ja Huugo yritti hieman haukkua Silverille, mutta lopetti kun kiellettiin. 

Pojat malttoivat hyvin nukkua yön (jostain kumman syystä). Ei tarvinnut yöksi erottaa ja Rikikin malttoi antaa muiden nukkua ilman, että olisi kainaloon mennyt. Aamulla Riki oli taas meidän sängyn vieressä nukkumassa. 

Mutta voi että, kun Huugo lähti kotiin! Riki itki ensin ulko-ovella jonkun aikaa. Tuli lopulta meidän viereen, kun lattialla makoiltiin ja telkkaria katseltiin. Siinä sitten surullisena meitä katseli ja koitti hieman vinkua.

Niin, ja kävipä tuossa oikein ihanasti meidän uudelle hienolle imurille. Mentiin ja ostettin helmikuussa uusi, pölypussiton imuri. Maanantaina siivoiltiin, kun oli TODELLA sotkuista ja oli yksi kylään tulevista kavereista allerginen. Viime viikolla parina päivänä mikrokuituliinalla oli lattiat otettu, mutta karvaa lähtee Rikistä niin paljon, että joka paikka oli taas täynnä karvaa. Otettiin sitten vihdoinkin imuri esiin. Ei olisi montaa neliötä ollut jäljellä, kun imuri vain lopettaa toimintansa... Mokoma ylikuumeni! Olin pari kertaa jo kesken imuroinnin säiliön tyhjentänyt, mutta nyt se sitten otti ja meni tukkoon! Tyhjensin taas säiliön, mutta ei toiminut enää imuri. Mies kokeili toista pistorasiaa, mutta ei auttanut. Sitten rupesi kattelemaan tarkemmin ja huomasi, että imuri oli KUUMA! Soiteltiin jo paljon huolto maksaisi, mutta siellä kerrottiin, että pitäisi olla ylikuumenemissuoja imurissa. Pestiin suodatin ja säiliö kunnolla ja annettiin imurin jäähtyä pari päivää. Äsken sitten kokeilin ja jes, se toimii sittenkin! Mutta on siis todella "hyvä" keksintö pölypussiton imuri karvanlähtön aikana...