Ada 9 viikkoa

Ja niin on aika mennyt nopeasti, että tasan kaksi viikkoa sitten lähdimme Rikin kanssan hakemaan autoa lainaan, jotta seuraavana päivänä pääsimme Adaa hakemaan. Aika on mennyt ihan huomaamatta ja pieni on kasvanut paljon. Ei sitä itse ole edes huomannut, mutta tänään kaveri kävi katsomassa Adaa ja sanoi, että kuviin verrattuna on kasvanut todella paljon. Itsekin olen katsellut tarkemmin ja huomannu, että alkaa tosiaan hiljalleen olla pelkkää jalkaa tyttö. Rikin kupillekin yltää, vaikka telineessä Rikin kupit onkin. 

Adalla näin yhdeksän viikkoisena painoa löytyy 10(!!) kiloa. En voi kuin ihmetellä, miten on jo iso tyttö. Tietenkään en pysty vertaamaan muihin muutteihin, koska Rikissä on kuitenkin myös samojedia. Riki oli kuitenkin ensimmäisessä rokotuksessa reilu 8 kiloa ja toisessa reilu 13 kiloa. Että koossa eroa löytyy, kun Adan rokotukseen on kolme viikkoa ja painaa jo nyt kaksi kiloa enemmän kuin Riki 12 viikkoisena. Ohops. Ja ei ole lihava pentu. Pystyisikö joku vertailun vuoksi kertomaan oman pennun painon kehityksestä?

Eilen soitti kasvattaja ja kertoi, että PN-testin tulokset olivat tulleet. Adan isä on kantaja ja pentueesta kaksi kuudesta on kantajia, mutta Ada on terve tyttö. 

Olemme treenanneet Adan kanssa erilaisia tilanteita, jotta tyttöä ei pelottaisi niin paljoa. Tänään kävimme taas hihnassa tien varrella pyörimässä. Pihassa ollessa on isot autot saaneet Adassa aikaan sellaisen reaktion, että sisään on pakko päästä. Nyt kuitenkin olisi mielellään jahtaamaan lähtenyt! Isoja linja-autojakin olisi lähtenyt jahtaamaan, jos irti olisi ollut! Ja jopa yksi ihminen ehti lyhyellä matkalla vastaan tulla ja hänellä olikin mukana koira. En tiedä minkä rotuinen, mutta kokoa oli saman verran kuin Adalla nyt. 10 metriä ennen Ada vasta huomasi toisen. Ja mitä teki Ada; pyrki toisen luokse! Ensin oltiin vain ohi menossa, mutta toinen koira pääsi pannastaan irti ja tuli haistelemaan Adaa. Ada haisteli toista innoissaan ja toista lähinnä pelotti enemmän kuin Adaa ja lähtikin kohta perääntymään pois. Meinasi Adakin kerran haukahtaa, mutta toinen ehti perääntyä. Ada olisi mielellään perään lähtenyt, mutta kutsuin namien avulla luokseni ja toinen koira unohtui saman tien.

Näin kuljetaan hienosti hihnassa. Välillä näinkin eikä
 hihna kireällä niin kuin yleensä...

On vain muuten varsinainen piraija neiti! Tänään namien kanssa otettiin ensimmäinen varsinainen koulutushetki. Koko ajanhan on hieman erilaisia arjen asioita jo opeteltu kuten istumista ja odottamista ruoan annon aikana ja vapauttamista ulkoa tullessa. Nyt otin koirat kuitenkin erikseen olohuoneeseen ja laitoin toisen keittiöön portin taakse odottaamaan. Ensin otin Rikin ja kerrattiin erilaisia käskyjä. Kohta otin Adan ja aloitin istu käskystä. Melko nopeasti neiti osasi yhdistää asiat toisiinsa. Kokeiltiin myös maahan menoa, josta taas Ada ei saanut kiinni vielä. Etutassuista ojensin Adan maahan samalla, kun käskyn annoin, kehuin ja annoin namin. Odottamista myös hieman kokeiltiin. Siitäkin sai jo hieman ideaa, mitä tarkoitin, mutta saa ottaa -käsky perään hämmensi vielä. Odottaminen menee kuitenkin vielä siten, että pannasta pidetään kiinni ja lasketaan irti saa ottaa -käskyllä tai vapaa-käskyllä. Mutta tosiaan on piraija kyseessä! Ensimmäisen namin annoin ja kiljaisin kovaa! Pienen namin ottaminen kädestä ei ollutkaan pennulle kovin helppoa ja otti sitten kaksi sormeani samalla kokonaan suuhunsa ja iski leukansa kiinni! Seuraava meni samalla tavalla, minkä jälkeen melkein heitin namit Adan suuhun. 

Piilossa!

Odotukset Adaa kohtaa ovat suuret. Riki oli todella fiksu pentu. Tarkoitus ei ollut Rikin kanssa ruveta niin aikaisin opettelemaan perusjuttujakaan, mutta kun toinen itse tarjosi istumistakin niin pakkohan siihen oli käsky laittaa. Ja siitä se sitten lähti. Ja nyt Riki osaa paljon käskyjä, osa jopa niitä ns. turhempiakin. Mutta heti, kun Ada tajuaa pissi ja kakka käskyt, olen todella iloinen! :) Rikin kanssa on helppo tehdä ns. pikapissityksiäkin, kun voi vaan sanoa "käypä tekemässä pissi, ja jos samaan syssyyn kakkakin tulee, olisi hyvä". Okei, ei koira lauseita ymmärrä, mutta Riki poimii oikeat sanat sieltä ja käy tekemässä tarpeensa heti. Tai ainakin minä näin kuvittelen asian. :) Mutta pointti siis oli, että Riki on koira fiksuimmasta päästä ja todellakin on tavoitteet korkealla Adankin suhteen. 

Ada on todella vilkas pentu. Ruokaakin antaessa pomppii tasajalkaa etu- ja takaperin ja tekee 360 asteen hyppyjä ja sekoaa heti, kun menee ruokakaapille. Alkuun ei meinannut malttaa keskittyä, kun käskyjä opeteltiin. Hyppi syliin ja yritti namit napata saman tien kädestä. Pissiä ja kakkaa löytyy yllätyksenä sieltä täältä, kun jotenkin kummallisesti on ehtinyt livahtaa näköetäisyydeltä. 

Annoimme ensimmäisen oikean luun Adalle sunnuntaina. Rikille hieman isomman luun ja Adalle putkiluun. Mutta totta kai toisen luu on parempi kuin oma luu. Jonkin aikaa malttoi omaansa järsiä ja pinnasta repi kaiken ylimääräisen pois, mutta sitten alkoi Rikin luu kiinnostamaan enemmän. Riki ei alkuun vahtaamisesta oikein tykännyt ja korvat luimussa ärisi Adalle. Lopulta kääntyili pois päin Adasta ja lopulta ei kiinnostanut enää ollenkaan Adan läsnäolo, mutta Adan luu alkoikin kiinnostamaan enemmän. Ada myös yritti huomaamatta järsiä Rikin luuta toisesta päästä, kun Riki järsi toisesta päästä. Mutta eilen sitten saimme todeta, että taisi Riki hieman ahnehtia luuta Adan vahtiessa, kun oksenteli luiden palasia. Adan mahalle luu ei aiheuttanut mitään, ei mennyt sekaisin tai muutakaan kummallista. Olemme antaneet Adalla myös raakaa lihaa ja hyvin on maha kestänyt. 

"Jos mie varovasti tästä päästä otan niin ei kai se huomaa..."

Tänään kävi myös kaveri kylässä pentua katsomassa. Hieman innoissaan koirat olivat. Kumpikin yritti kaverin syliin änkeä ja kamera kiinnosti kovasti. Adakin oli niin innoissaan, että ainakin kolmet pissit teki sisään ja kakatkin ehti jossain välissä tehdä. Lopulta malttoivat rauhoittua ja Riki makoili kaverin vieressä ja Adakin livahti nukkumaan eteiseen. Molemmat ovat erittäin sosiaalisia ihmisiä kohtaan. Ja jospa me Adan peloista hiljalleen päästäisiin eroon ja meillä olisi kaksi reipasta, vetopäistä ja muutenkin aivan ihanaa koiraa. <3 Ai niin, ostettiin potkuri, jotta pääsisin Rikin kanssa kunnon vetolenkkejä tekemään myös talvella. Ahkion kanssa on menty edelleen kujalla, mutta ahkion kanssa en tuohon tien varteen mene. Mutta nyt se potkuri pitäisi jaksaa koota ja ollaan molemmat sairaslomalla... Minä taas flunssassa...