Mennyttä ja tulevaisuutta!

Agilitystartit 77

Ada 57 (9 nollaa, 28 hylättyä)

Taiga 20 (2 nollaa, 16 hylättyä)

Vetostartit 1 (Ada ja Nuka)

Näyttelyt 

Ada 3 (1xVSP+NORD SERT, 2xEH)

Taiga 6 (4xERI, 3xSA, PN1+ROP, PN2, PN3,1xSERT+MVA, 2xEH)

Viimeiset kaksi viikkoa on tullut oltua niin lomalla, että ei ole jaksanut edes blogia päivittää! Loma alkaa olla lopuillaan, joten nyt otin asiakseni tehdä päivitykset. 

Vuosi oli kiireinen. Lyhyesti sanottuna. Heti vuoden alusta aloitettiin Taigan viimeisen SERTin metsästys, joka vihdoin toukokuussa napattiin ja kesällä Tuusniemelle lopetettiin näyttelyvuosi meidän osalta Taigan ROP tuloksella. Ada aloitti vuoden Winter Kareliasta ollen VSP ja nappasi ensimmäisen NORD SERTinsä. Tarkoituksemme ei ole lähteä ulkomaille näyttelyihin. 

Vetourheilussa kisarintamalla oli meidän osalta hiljaista. Kevään tavoitteet kaatuivat melko pitkälti Taigan juoksuihin. Olisimme halunneet kisata kolmella koiralla ja myös REK kokeet olivat haaveissa, mutta emme riskejä ottaneet, kun ensimmäisen kauden olimme reellä ajelemassa, emmekä halunneet juoksuista Taigaa ja veljeään Nukaa laittaa samaan valjakkoon. Pääsimme kuitenkin Rautavaaralle maaliskuussa Adan ja Nukan kanssa reellä ajamaan kahden koiran luokassa kaksipäiväiset kisat. Sää oli lämmin ja kisasimme huskeja vastaan, joten lopputuloksessa ei ollut mitään jännittävää.

Agilityn rintamalla olikin jännitystä kaiken muunkin edestä. Taiga sai vihdoin keväällä kaksi nollatulosta ja ensimmäiset LUVAnsa. OIVA jäi odotuttamaan itseään pentusuunnitelmien takia. Saimme kuitenkin vihdoin osviittaa sitä, mitä agility Taigan kanssa voi parhaimmillaan olla, kunhan ongelmat saamme ylitettyä. Viime vuoden esteeksi nousi kepit ja syksyllä valitettavasti radan ulkopuolinen häiriö. 

Adan kanssa saavutettiin vihdoin hienoja tuloksia ja kerättiin kakkosluokassa viime vuonna kakkosluokasta kuusi nollaa, kolme yliaikanollaa, tuloksia ylipäätään 12 ja hylättyjä vain viisi. OIVA saavutettiin toukokuussa ja toukokuun lopussa aloitettin kolmosluokassa kisaaminen hylättyjä keräämällä. Vuoden aikana kerättiin 23 hylättyä ja tuloksia 17. Tulosprosentti kääntyi siis luokkanousun myötä päinvastaiseksi. Nollia keräsimme kolme ja yliaikanollia kahdeksan. Adan kanssa suurin ongelma oli ihanneaikaan pääseminen. Lisäksi syksyllä Adalle tuli keppien lopettamisen ongelma, mutta puomi on vahvistunut ja Ada tekee tasavarmaa juoksaria kisoissa. Ada myös vuoden viimeisissä kisoissa kaatui putkessa pahasti, mutta on toipunut siitä hyvin. 

Vuosi oli ensimmäinen vuosi rekiajeluilla. Kaikki aikuiset koiramme pääsivät reen eteen juoksemaan. Kuitenkin rohkeutta itselläkin oli vain kolmeen koiraan. Kaikki ovat saaneet kokeilla kaikkia paikkoja valjakossa. Aslak johtopaikkaa lähinnä kaksin Adan kanssa. Ada alkoi saada tarpeekseen Taigan härkkimisestä ja rupesi antamaan takaisin. Kerran kesken kaiken heittikin Taigan hankeen. Tunnustan ostaneeni kuonokopan ja usein laitoin Taigalle lähtöön kuonokopan, juoksimme pahimmat höyryt pois, otin kuonokopan pois ja saimme jatkaa rauhassa matkaa. Se ei tietenkään ole lopullinen ratkaisu. Keväällä saimme päättää rekikauden kauniiden maisemien ja hyvien urien keskelle Ruunaalle. 

Riki kävi säännöllisen epäsäännöllisesti kaverikoiravierailuilla.

Syksy painoittui paljon Adan agilityyn ja toisena isona teemana kennelin toisen pentueen alkuun saattaminen ja syntyminen. 

Vanha vuosikymmen antoi minulle koirat, kennelin ja paljon uusia harrastuksia huomioiden myös uudet työkuviot yrittäjäksi ryhtyen. Nyt nostetaan katse kohti uutta vuosikymmentä. Vuoden 2020 tavoitteet: 

Mahdollisesti ainakin yhdet valjakkokisat kevätkaudella, syksyn osalta ei voi vielä suunnitelmia tehdä.

Agilityssa tavoitteena nostaa Taiga kakkosluokkaan ja toiveena myös kolmosluokka. Adan kanssa tavoitteena kisaoikeus agilityn SM kisoihin. Ada jää agilitystä eläkkeelle vuoden loppuun. Ruskan kanssa aloittelemme agilityn pentukurssilla helmikuussa ja alamme tehdä pohjaa tulevaa agilityharrastusta kohden, kuten myös viimeistään syksyllä aloitamme vetourheilun, joten pohjaa kasvatetaan myös sitä varten.

Rikin kanssa jatketaan kaverikoiratoimintaa.

Aslakin kanssa ovet ovat avoimia vetourheilussa, mutta aika näyttää. 

Näyttelyissä Taigan kanssa käydään kokeilemassa valioluokassa pärjäämistä. Kesäkuussa Ruskan kanssa aloitetaan pentuluokassa ja elokuussa päästään jo junioriluokkaan. Kisa tulee olemaan kovaa, koska täällä päin on useita samanikäisiä malamuuttinarttuja. 

SAWO SHOW 2016 sunnuntai, Uusi Suomen Muotovalio!

Tänään suuntasimme taas Kuopioon. Aslakin kanssa pääsimme kehän luokse siirtymään hienosti, mutta kehän laidalla Aslak ei tykännyt toisesta häkistä tuijottavasta bokserista, joten aloitti rähinän ja rähisi lopulta kaverin narttumuutillekin. Sieltä jo joku sivummalta huuteli, että laittakaa se koira häkkiin, mutta helpommin sanottu kuin tehty, kun häkkiä ei oltu ehditty vielä kasata, koska juuri saavuimme paikalle.

Aslak sai häkissä rauhassa olla ja vältimme muiden koirien katsekontaktit. Otin Aslakin juuri ennen malamuuttikehän alkua ulos häkistä ja estin edelleen katsekontaktin muihin. Olimme ainoana avoimen luokan urosten kehässä. Sain taas näyttää hampaat itse, mutta tänään tuomari tutki koirat eilistä tuomaria tarkemmin ja Aslak hieman murisi päätä kokeillessa. Muuten oli rauhallinen. Aslak sai ERIn ja SAn. 

Paras uros -kehässä Aslak juoksi junnun takana ja Aslak meni erittäin innokkaana eteenpäin vetäen, mutkissa hyvä ettei sivuluisussa vetäen... Pelkäsin, että siihen se Aslakilla jääkin, mutta Aslak oli kuitenkin PU3 ja junnu oli PU4, mikä tarkoitti valioiden olevan PU1 ja PU2, joten SERTi siirtyi Aslakille ja Aslakista tuli Suomen Muotovalio! Aslakilla on aivan loistava viikonloppu takana! Ja Aslak sai molemmilta päiviltä hienot arvostelut, joilla kyllä kelpaa valioitua! Lauantain arvostelun voi lukea siihen liittyvästä postauksesta. 

Tuomari Shiboleth Myrna:

"Excellent type. Good size. Excellent bone. Well shaped masculine head with good expression. Strong neck. Good body proportions. Correct topline. Wellset tail. Excellent anqulations in front, could have a bit more behind. Well developed chest. Excellent coat quality. Very well balanced movement."

ERI AVK1 SA PU3 SERT MVA

Käytiin taas äitini luona ottamassa kuvia ja siellä Aslak sai myös leikkiä hetken veljeni koiran, Maurin, kanssa. 

Ja kotona Aslak sai toki valioitumiskakun! 

Tohmajärvi RN 2.5.2015 ja SUOMEN UUSI MUOTOVALIO

Eilen lähdimme taas kohti uusia koitoksia. Ja kylläpä muuten ärsytti. Aamulla oli huono olo ja vettä satoi, mistä johtuen piti ottaa särkylääkekin mennessä, kun ajaessa meinasi ruveta päätä särkemään. Kehä oli ahtaassa liikuntasalissa ja jouduimme kaukaa kävelemään. Otimme mukaan vain kangashäkin, jonka Ada hajotti hötkytessään häkissä, kun Aslakin kanssa odottelin kehään menoa. 

No joo. Eli siis hyvin alkoi. Aslakin kanssa odotellessa pari kertaa ärhenteli toisille, mutta muuten sain vältettyä kontaktin ottamista muihin. Kehäsihteeri pyysi meitä odottamaan vuoroamme kehän laidalle, jossa pidimme Aslakin kanssa pienen vakavan keskustelutuokion, että pysytään rauhallisena ja toisille ei ärhennellä.

Aslakin kanssa kaikki meni kuitenkin ihan hyvin. Tuomari ei paljoa juoksuttanut, vain edestakaiset liikkeet katsoi. Mutta muuten olikin todella tarkka. Mittasi Aslakin ja totesi Aslakin olevan keskikokoa hieman pienempi uros (62 cm). Hampaat sai katsoa rauhassa, mutta kun tuomari rupesi kallon kokoa mittailemaan, rupesi Aslak murisemaan. Tarkkaan tuomari myös karvalaadun tutki ja tunnusteli muutenkin tarkkaan. 

Arvostelu oli todella hyvä:

Tuomari Marjatta Pylvänäinen-Suorsa:

"Keskikokoa hieman pienempi, keskivahva luusto, oikeapiirteinen pää, hyvät tanakat korvat, kevyt kuono, erinomainen ylälinja, hyvä häntä, kokoon nähden riittävä rungon syvyys, selvästi nouseva alalinja, hyvin kulmautuneet keskivahvat raajat, hyvät liikkeet, hyvä karvanlaatu."

PAKKASUKON GOLDEN BEAST EH NUK1

Ja kiireellä koira vaihtamaan, kun oli vain yksi koira Aslakin ja Adan välissä. Ada oli taas hirmuinen hötkyyjä. Aslakilla oli käytössä nakit, mutta Adalle vaihdoin vähemmän maistuvat herkut, jotta ei hötkyilisi mm. hampaita katsottaessa. Niinpä niin... Seisoi kyllä suhteellisen hyvin, mutta tuomarin tutkiessa ei malttanut seisoa paikallaan ja hampaatkin tuomari sai hätäseen katsottua. Adaa tuomari juoksutti enemmän kuin Aslakia. 

Tuomari antoi Adalle ERI:n. Menimme sivummalle odottamaan, kun toista AVO luokan narttua arvosteltiin. Istuin penkille ja siinä Adalle jutustelin ja mielessä toistelin, että "anna EH, anna EH"... Ja niinhän se toinen EH:n sai! Eli Ada oli luokkavoittaja! Sijoitukset sanottuaan kysyin kehäsihteeriltä, että olikos tämä nyt tässä. Kehäsihteeri meni kysymään tuomarilta ja tuomari totesi, että SA:n saa myös! Siinä vaiheessa oli jäljellä enää valioluokan narttu, joten oli selvää, että oli lopputulos mikä tahansa, Ada saisi SERTin ja Adasta tulisi vihdoinkin Suomen muotovalio! 

Ja niinhän siinä kävi, että Ada oli PN2 ja sai viimeisen SERTin ja valioitui loistavalla arvostelulla!

Tuomari Marjatta Pylvänäinen-Suorsa:

"Hyvän kokoinen, vankka rakenteinen narttu, selvä sukupuolileima, hyvä leveä kalloinen pää, hyvän kokoiset leveä asentoiset korvat, hyvät silmät, hyvä ylälinja ja häntä, hyvä rungon syvyys ja pituus, riittävästi laskeva selkälinja, hyvä alalinja, vahvat leveät reidet, riittävät etu- ja takakulmat, erinomaiset etu- ja takaliikkeet, riittävän tehokas sivuaskel, hyvä karvanlaatu."

JÄÄPUIKON ADA ERI AVK1 SA PN2 SERT FI MVA

Kotona pojat saivat nautiskella luita tarhassa ja Ada pääsi sisään hemmoteltavaksi. Adasta otettiin valioitumiskuvat ja sai maksalaatikkokakkua. Ada on niin hieno. <3 Tätä hetkeä ollaan odotettu kovasti ja nyt se vihdoinkin tuli. Pari näyttelyä olisi vielä edessä. Ainakin Varkauteen mennään, Lieksaa vielä mietitään (ilmoittauduttu on) ja todennäköisesti Joensuuhun ilmoitetaan elokuulle KV-näyttelyyn. Sitten saa neiti jäädä kasvamaan ja katsotaan, mitä suunnitellaan neidin kohdalle jatkossa. 

Kasvattajan terveiset: