Tötterön täyteistä elämää, kasvua ja kehitystä

Täällä on eletty tötterön täyteistä elämää ja Adallekin tuli tiistaina 13 viikkoa täyteen. Riki on toipunut hienosti, mitä nyt virtaa on todella paljon ja edelleen käyty vain hihnassa pihalla. Onkin ruvennut jalkoihin käymään kiinni, puree säärestä ja roikkuu hihnassa. Pientä turhautumista ilmassa... 

Vielä Ada mahtuu tuostakin läpi. 

Ada on kasvanut huimaa tahtia. Tänään 13 viikkoisena ja kahden päivän ikäisenä painoa on jo 15 kiloa! 

Ja totta kai pitää olla tarkkana, kun joku ruokaa laittaa. 

Oli taas mielenkiintoinen lenkki Adan kanssa eilen. Matkaa oli varmaan se kolmisen kilometriä ja puolessa välissä iski pienelle paniikki, kun eräässä pihassa saksanpaimenkoira rupesi räkyttämään ja räkytti räkyttämästä päästyään. Yritin rauhoittaa Adan siihen paikkaan, mutta jonkun aikaa siinä seisoskellessani ja yrittäessäni annoin lopulta periksi. Loppumatka menikin melkein kokonaan häntä koipien välissä. Melkein kotona oltiin, kun häntä taas alkoi nousemaan, mutta ei kuitenkaan kokonaan. Varuilta piti pitää puolitangossa häntää, jos sittenkin jotain sattuisi. 

Muuten meni hienosti lenkki. Ada ei vetänyt melkeinpä ollenkaan ja suuntia samalla opeteltiin. Hieman tuntui jo mieleen jotain jäävän, mutta treenata pitää kovasti silti. 

Jossain ollaan Adan kanssa edistytty! Maltti on valttia. Ada on oppinut odottamaan! Myös ruokakupilla! Kuola valuu ja valuu, mutta malttaa jopa hetken odottaa luvan saamista ruoan ottamiseen. Nyt on myös ulko-ovella aloitettu opettelu kontaktin ottamisesta. Sisään tullessa käsken koirat istumaan, odottamaan, katsomaan ja sitten vapautus. No, nyt on Adakin hieman oppinut, miten asia oikeasti hoidetaan. :)

Ja tokihan se piti aloittaa seisomisenkin opettelu. Tuntuu, että hieman myöhässä asian suhteen ollaan, kun toiset aloittaa niin aikaisessa vaiheessa. No, harjoittelua me kaipaamme... Hienosti Ada istuu ja välillä maahankin menee, tosiaan odottaa ja tietää vapautuksen. Seisomisen opettelu on jäänyt kokonaan opettelematta ja tässä onkin lopputulos siitä... :)

Lopulta tuli jopa onnistunutkin seisominen. 

Ja sitä tötteröelämää... Riki on ollut tötterön kanssa hieman reppana. On kuitenkin melko hyvin antanut sen olla päässä. Toisinaan on mennyt hermot ja tötterö löytyy ihan jostain muualta kuin Rikin päästä. Adan kanssa leikkiminen on ollut erittäin haasteellista. Yleensä Ada roikkuu Rikin poskessa kiinni ja Riki saa Adan siitä lopulta pois, mutta nyt Ada on roikkunut Rikin kaulassa ja siinä Rikillä tulee vain tötterö vastaan, kun yrittää päästä Adasta eroon. Kivoja karvatuppoja on lähtenyt irti... 

Syöminen on hieman haasteellista tötterö päässä. 

Lopuksi vielä seisomista, Riki 1,5 v. Hieman harjausta vailla... Mielenkiintoista oli yrittää ottaa kuvaa hyperaktiivisesta koirasta... Ei meinannut Rikiltä tällä kertaa malttia löytää... Lopulta pääsi taas hajuille, mitä ajetaan takaa ja tuli melkein onnistunut seisominen. Jalat välillä sojotti ihan minne sattui ja tosiaan silmät kiinni ja kuvakulma ihan väärä ym ym. Odotan innolla ensi viikkoa, kun uskaltaa taas Rikille valjaat päälle laittaa ja potkurin eteen. Saapahan ylimääräiset virrat kulutettua... Jos ei sitten vetointoa löydy, on kyllä kumma...

Niin ja tokihan se pitää vielä sisäsiisteysasioista kertoa. Öisin Ada ei tee sisään mitään ellei itse nouse välillä ja jätä koiraa käyttämättä pihalla. Työpäivän aikana tekee muutamat pissit ja toisinaan kakankin sisään. Pidättää osaa, mutta ei aina viitsi. Kotona ja hereillä ollessa käytetään vielä melko usein pihalla, jotta kävisi mahdollisimman vähän vahinkoja. Mutta viime viikonloppuna Ada pyysi itse jo kaksi kertaa jopa ulos!