Tänään oli taas match show. Seuraava näyttely Adan kanssa on marraskuussa, joten sinänsä mitään pakkoa treenata ei ole, mutta lähdettiin ihan vain ajan kuluksi ja huvin vuoksi liikenteeseen. Adan perinteinen viiden minuutin hötkyyminen tuli taas ja sen jälkeen ei mitään. Niin rauhallista neitiä taas. Mitään en huomannut neidissä, kunnes käveltiin kehän toiselle laidalle, jotta kuulisimme paremmin. Pohja oli soraa (tai mitä lie hiekkaa, mutta siinä oli isompia kiviä kuitenkin). Olimme odottaneet nurmikolla ja nyt siirryttäessä soran poikki, huomasin Adan ontuvan. Mitään en kuitenkaan huomannut ja nurmikolla sekä asfaltilla kaikki oli normaalia.
No, kehään mentiin ja juoksutushan meni ihan päin honkia, kun huomasin taas Adan ontuvan. Jäätiinkin toiseksi parillemme ja siirryimme tutkimaan ontumista taas tarkemmin. Edelleen huomasin ontumisen vain soralla ja kävimmekin jo eräälle järjestäjistä ilmoittamassa, että en tiedä missä vika on, mutta koira ontuu soralla, joten jätämme homman nyt tähän. Minut kuitenkin ylipuhuttiin jatkamaan, mutta en vain juoksuttaisi koiraa vaan pelkästään seisoisi. Niinhän me sitten jatkoimme ja lopputuloksena oli sinisten toinen. Liikkuminen soralla tuntui tekevän Adalle todella kipeää eikä oikein seisoakaan halunnut. Siirryimme suoraan autolle ja kotiin.
Kotona laitoin Adan kyljelleen ja tutkin jalat paremmin. Ja löysin syyn kävelyhaluttomuudelle. Molemmissa etutassuissa oli pienet repeämät polkuanturoissa. Toisessa jalassa n. 1,5 x 1,5 cm, toisessa vain pieni haavauma. Puhdistin kummatkin anturat, laitoin bayvanticia ja sidoin jalat. Nyt meidän pieni neitonen pääsi siis heti ensimmäisen yhteistreenin jälkeen sairaslomalle. Hyvin on antanut siteiden olla, vaikkakin taitaa liikkumista häiritä, kun näyttää pieneltä balleriinalta liikkuessaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti