Tiistaina pääsimme jatkamaan Taigan kanssa ohjatun agilityn parissa. Kuukauden verran olimme käyneet vain itsenäisesti hallilla omia aikojamme, joten Taiga oli ihan ihmeissään, kun hallissa olikin useita ihmisiä. Hallin puolikas oli myös jaettuna kahteen osaan, jossa toisessa osassa sai itsenäisesti treenata ja toisella puolella oli ohjattua ratatreeniä. Taigan kanssa aloitimme itsenäisellä puolella ja ensimmäisenä Taigan tullessa halliin, Taigalla valahti häntä alas ja säkä nousi pystyyn. Taiga puhisi kaikille ihmisille ja eräälle keskittyi puhisemaan niin paljon, että treeniä emme päässeet aloittamaan ennen kuin tämä henkilö poistui lämmittelemään omaa koiraansa.
Itsenäisessä treenissä oli tarkoitus harjoitella puomilla ja harjoitus A:lla kävelemistä. Nämä sujuivat meillä todella hyvin. Mitä nyt Taiga halusikin korkeimmalla kohdalla ihmetellä, mitä aitojen toisella puolella tapahtuu... Lisäksi oli viisi aitaa laitettu puoliympyrän muotoon. Koira sai harjoitella osaltaan hyppytekniikkaa ja osaltaan sitä, mihin jalkansa asettaa. Tämäkin meni hyvin, mutta välillä Taigalla oli hieman ongelmia keskittymisen kanssa, kun jäi ihmettelemään toisten tekemisiä. Neljäntenä oli neljä aitaa siten, että ohjaaja keskellä ohjaa peruspyöräytyksellä koiran aidalta toiselle. Tätä emme saaneet onnistumaan, koska Taiga yritti livahtaa toiselle puolelle aitaa... Samalla toiset jo vaihtoivatkin vuoroa ja mekin laskille toiset treenaamaan itsenäisesti.
Ensimmäisellä kierroksella ohjatussa treenissä oli putki kaaressa ja molemmilla puolilla yksi siiveke. Tarkoitus oli lähettää koira takaakierrolla siivekkeelle ja ohjata ensin lähempään putkenpäähän ja toisella kertaa kauemmaksi. Kolmannella kerralla tarkoitus oli kiertää siiveke ja sen jälkeen ohjata putken ohi kiertämään toinen siiveke. Sen jälkeen sama toiselta puolelta ohjattuna.
Me emme päässeet tähän kolmanteen vaiheeseen ollenkaan. Ensimmäinen vaihe meni ihan hyvin. Toisessa vaiheessa Taiga kieltäytyi menemästä putkeen. Sama putkenpää oli aiheuttanut ongelmia muillekin koirille ja myös Taigan kanssa kävimme välillä treenaamassa pelkkää putkea sivummalla. Kuitenkaan tämä ei auttanut Taigaa menemään kyseiseen putken päähän. Kokeilimme välillä toiselta puolelta ohjausta ja ohjasin Taigan takaakiertoon toiselle siivekkeelle ja silloin Taiga meni myös siihen putkenpäähän, johon ei ollut aiemmin suostunut menemään. Sitten Taiga intoutui tästä niin paljon, että kun yritin ohjata kauempaan putkenpäähän, Taiga meni aina siihen ensimmäiseen. Kouluttajakin jo totesi, että palkkaa vain ja kehu, se on malamuutti ja lopetimme kierroksen siihen.
Toisella kierroksella radalla oli putki kaaressa, kaksi aitaa molemmista putkenpäistä suoraan eteenpäin ja päässä yksi aita poikittain muihin aitoihin nähden. Eli rata oli niin sanotusti soikion muotoinen. Lähtö tapahtui putken jälkeiseltä aidalta, josta juostiin suoraan toiselle aidalle, poikittain oleva toinen aita, järjestyksessään neljäs aita, mutta siitä käännyttiinkin ensimmäiselle aidalle, josta putkeen ja siitä suoraan eteen juoksulla loppuun. Jos taas kukaan ymmärsi, mitä tarkoitin...
Tehtiin ensin kolmen aidan pätkää, jossa kouluttaja palkkasi ensimmäisen käännöksen jälkeen. Sen jälkeen kouluttaja palkkasi viidennen aidan jälkeen. Ensin Taiga lähti etsimään palkkaa kolmannen aidan jälkeen, mutta toisella kerralla sain tiukalla käskyllä ja kehulla Taigan kääntymään, tehtyä valssin neljännen aidan jälkeen ja ohjattua Taigan palkalle. Teimme ennen kokonaisen radan suorittamista vielä loppusuoran putkesta eteenpäin, jonka jälkeen oli tarkoitus tehdä koko rata. Taiga oli siinä vaiheessa sitä mieltä, että on vaan kiva juosta suoraan palkalle ja ensimmäiseltä aidalta juoksi useasti suoraan oikoen kouluttajan luokse. Lopulta kouluttaja totesi, että hän palkkaa viidennen aidan jälkeen. Taiga lähti liikkeelle jo hieman laiskalla vireellä, mutta teki pätkän loppuun ja lopetimmekin treenin siihen.
Jos jotain Taiga on oppinut kuukauden aikana, niin se on odottamisen taito. Taiga tuli lopulta hienosti kutsusta luokse ja istui nätisti odottamaan lähtökäskyä. Ja kärsivällisesti odottikin. Taisi kuitenkin kolme treenipätkää väsyttää neidin ihan kunnolla, joten ei enää lopussa jaksanut keskittyä ja vauhti hiipui. Jatkossakin tulee olemaan itsenäinen osio, joten jospa neiti malttaisi treenailla loppuun asti, kunhan tottuu tähän muutokseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti